Metsätilat ilmaston saamamiehiksi

Euroopan unioni on yrittänyt vuoden päivät esittää uutta ilmasto-oppia suomalaisille metsille. Oppi on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Metsiä tulisi hoitaa jatkossa niin, että tulevien vuosien puustomme nielee varmasti ilmakehän hiiltä.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla jo 12 kertaa, vuodesta 1921 lähtien. Voimme vastata kruununvoudeille maailman tarkimmilla metsälaskelmilla.

Vuoden 2017 kesän jälkeen Suomessa on puuta kaikkiaan 2520 miljoonaa kiintokuutiota. Alkuainehiiltä puustossa (rungot, oksat ja juuret) on kaikkiaan 891 miljoonaa tonnia. Kun tämä jaetaan Suomen koko maapinta-alalla (30,4 miljoonaa hehtaaria), saamme ilmaston kansallisen hiililuvun. Se on 29,0 tonnia hiiltä hehtaarilla.

Suomen puustosta kasvaa pääosa tavallisilla metsätiloilla. Joka kesä tila saa aikaan hiilen nieluvirran. Se tulee taivaalta kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin. EU arvostaa metsätilaa alkuainehiilen nieluvarastona. Luonnonvarakeskuksen laskenta kertoo, että Suomen metsätaloudessa se kasvaa.

Jokainen metsätilallinen voi laskea oman hiililukunsa kirjautumalla verkko-osoitteeseen metsaan.fi. Otetaan esimerkiksi todellinen, eräs verkko-osoitteen tila, nimeltään Metsola. Se on kokonaispinta-alaltaan 15,9 hehtaaria, ja puuta siellä on 1760 kiintokuutiota. Alkuainehiiltä on vastaavasti 623 tonnia. Hiilililukuna se on 39,2 tonnia hiiltä hehtaarilla.

Alkuainehiilen määrä Metsolassa nousi vuoden 2017 aikana tasolle 644 tonnia. Nousua eli metsänkasvua on vuodessa runsaat kolme prosenttia.

Metsätilojemme hiili on syytä nostaa pöydälle. Sillä on nimittäin rahallinen arvonsa.

Alkuainehiilen arvo kannattaa kytkeä ilmaston päälämmittäjän, kivihiilen maailmanhintaan. Ilmaston ja koko maapallon kannalta elävän puuston tänään varastoima hiili on yhtä arvokasta kuin koksin taannoin varastoima fossiilinen hiili. Australian pörssissä kivihiilen elokuun 2017 hinta oli 98 euroa, alkuainehiilen tonnia kohti laskettuna.

Suomalaiset metsätilat voisivat heti laskuttaa EU:n kruununvouteja hiilen nieluvarastonsa vuotuisesta suurenemisesta. Sehän jarruttaa ilmaston lämpenemistä. Käyttämällä esimerkkinä Metsolan tilan alkuainehiilen vuosinousua sekä Australian pörssihintaa hiilelle, tilan vuosilaskutus olisi 2060 Euroa. Jatkamalla nykyistä metsänhoitoa tulevat hiilen ilmastolaskutukset olisivat samalla tasolla.

Kruununvoutien ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Niiden hiililuvun seuranta kertoo, että metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Tiloista olisi malliksi muillekin EU-maille. Kruununvoudit voisivat varautua siihen, että Suomen metsätilat alkavat ilmaston saamamiehiksi.

VELI POHJONEN

Kuhmolainen. Mielipide. 17.11.2017