Kuntas river in late autumn colors

Autumn birch in Kuntaskuru creek

Varrio Subarctic Research Station in late autumn

Varrio met station in late autumn

Upper Kemijoki river in autumn colors

Autumn colors in Kaunisharju, Salla

Abandoned railway in Kelloselka, Salla

First snow in Kuutsjarvi lake.

Mountain pubescent birch

Autumn colors in Varrio plants.

Kuutsjarvi lake in late August night

Taiga forest in below Nuortti fell

Kynsivaara hill from Nuortti fell

Dead Scots pine in Nuortti fell

July light in Nuortti fell

Path to Nuortti fell

Spruce forest on Kynsikuru

Varrio Subarctic Research Station in early summer 2004

Metsänielut mukaan päästöjen laskentaan

Havumetsät ovat Suomen
muhkein hiilen nieluvarasto

Teollisuuden keskusliiton johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala kiinnittää aiheesta huomiota siihen (HS 21.12.), että Euroopan unionissa tammikuussa 2005 alkava hiilidioksidin päästökauppa näyttää sitä kummallisemmalta, mitä lähemmäksi aloitushetkeä tulemme.

Eihän ollut tarkoitus, että bioenergian johtomaana tunnettu Suomi alkaa ostaa päästökiintiöitä laitoksilta ja mailta, jotka ovat ympäristöalalla kiistatta meitä jäljessä. Suomen piti olla päästökaupassa myyjä eikä ostaja.

Metsähakkeen energiakäyttöä puoli vuosisataa

Metsähakkeen tuotannolla on maassamme pitkä perinne. Ensimmäisiä hakkureita kokeiltiin pienikokoiseen koivuun jo 1950-luvun lopulla. Harvennuskoivulla ei ollut silloin muuta menekkiä kuin halkolämmitys. Se väheni kovaa kyytiä. Käytön puutteessa koivua lyötiin maahan.

Jo Pallarin vesakkoharvesteri (1979)
pui hieskoivut suoraan hakkeeksi

Hakemenetelmässä oli kyse soveltavassa tutkimuksessa noin kerran sukupolvessa esiin pulpahtavasta innovaatiosta, joka sysää aiemmin tutun, mutta loppuun asti tutkitun menetelmän syrjään, ja korvaa sen uudella.