Monday, March 20, 2017
Metsäpuut varastoivat auringon voimaa
Nyt kun Suomeen kaavailtu itäinen atomivoima on joutunut maailmanpolitiikan myllerrykseen, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaakin, luonnollista voimaa. Aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, mutta myös vaarallisin, vetypommeistakin tunnettu fuusio.
Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu maapallolle puhtaana valona.
Suomen alue vastaanottaa auringosta vuodessa 1,3 tsettajoulea (ykkösen perässä on 21 nollaa). Kun vuonna 2014 energian kokonaiskulutuksemme oli 1,3 eksajoulea (18 nollaa), saamamme aurinkoenergia vastasi tuhatkertaisesti koko kulutustamme.
Aurinkovoimassa on energiaongelmiemme kestävä ratkaisu.
Aurinkoperäinen tuulisähkö nousee Suomessa jo nopeasti. Koko maailmaa ajatellen vielä lupaavampaa on paneeleista saatava aurinkosähkö. Pienenä pulmana on energian varastoiminen. Tuulisen sään sähköä tarvitsisimme myös tyveninä päivinä. Kesällä yllin kyllin saatavaa aurinkovoimaa pitäisi voida käyttää vielä pitkän talvenkin aikana.
Puut ovat pulman ratkaisseet. Auringon ydinenergia muuttuu niissä kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Se on turvallisesti ja kestävästi varastoitunut puuainekseen eli biomassaan. Talvella poltamme tätä voimaa taloissamme pilkkeinä ja pelletteinä. Kaukolämpöä jakava hakevoimala jauhaa sivutuotteenaan – tai päätuotteenaan – puusta myös sähköä.
Puiden aurinkovoimalan rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä ja leviävät laajalle alalle, kun ne on kerran kylvetty tai istutettu. Kun me levitämme tehdasvalmisteiset aurinkopaneelit yhden kerroksen telineiksi, puut kasvavat neulasensa tai lehtensä heti useaan kerrokseen.
Havupuista tehokkain monikenno on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti istutuskuusikossa on neulasten pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Avarammassa männikössä neulasten kennoa on hieman vähemmän, 3,5 -kertaisesti. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät nopeakasvuiset lehtipuut, jalostetut hybridihaavat ja pajut.
Puiden etevän monikennoisuuden takia metsää ei kannata raivata aurinkopaneeleiden kentäksi. Paneeleiden tehoalueiksi valikoitunevat talojen katot, lähiöiden avoimet takamaat ja ympäristöarvoiltaan vähäisemmät, puuta kasvamattomat joutomaat.
Sen sijaan talousmetsät ja tuulivoiman voi yhdistää. Metsiimme on jo pystytetty nykyaikaisen korkeita tuulimyllyjä. Niiden siivekkeet pyörivät reilusti puuston yläpuolella.
Ruotsissa on vertailtu 30 vuoden ajan puiden aurinkoenergian sidontaa, kun niitä kasvatetaan biolämmöksi ja -sähköksi. Keski-Ruotsin, eli meillä Etelä-Suomen tasolla eniten aurinkoenergiaa varastoi jalostettu, pellolle riveihin viljelty Salix-paju, 130 gigajoulea (yhdeksän nollaa) hehtaarille vuodessa. Runkopuista kasvuisin oli hybridihaapa, 110 gigajoulea. Lannoitetusta istutuskuusikosta sai 100 gigajoulea, luontaisesti syntyneestä ja kasvaneesta kuusikosta 70 gigajoulea vuodessa.
Teemme ajatusleikin: ilmasto muuttuu niin että puu alkaa kasvaa koko Suomessa yhtä nopeasti kuin nyt Keski-Ruotsissa. Kuinka paljon bioydinvoimaa 20 miljoonaa metsähehtaariamme tuottaisivat, jos ne viljeltäisiin sopivana seoksena biotalouden kuuselle, hybridihaavalle ja Salix-pajulle? Vastaus on kaksi eksajoulea. Se on 54 prosenttia enemmän kuin nykyinen koko energian tarpeemme.
Eipä istutuskuusikko tai hybridihaavikko kuitenkaan vielä kasva koko maassa samalla vauhdilla. Eikä kaikkea puuta ole poltettavaksi käytetty ennenkään, eikä käytetä energiaksi tulevaisuudessakaan.
Ajatusleikin suhdeluvut kertovat silti metsien valtaisan merkityksen. Kun saamme aurinkovoimaa koko ajan tuhatkertaisesti tarpeeseemme nähden, meidän on vain osattava yhdistää sen kolme isoa ulottuvuutta. Suoraa sähköä saamme lähiöiden aurinkopaneeleista aina valoisaan aikaan. Talousmetsän yllä puhaltava tuuli pyörii voimalassa sähköksi aina kun tuulee. Ja itse metsämme on energian runsauden varasto. Voimme puilla puskuroida sekä tuulivoiman tyvenet päivät että aurinkopaneeleiden keskitalven pimeyden.
Veli Pohjonen
Iijokiseutu. Mielipide. 23.1.2015.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment