Kotimaisen energiapuun käyttö helpottaisi velkaamme

Kotimaisuus on ollut jo 30 vuotta puuvoimamme valtti. Kotimaisuuden merkitys kasvaa, kun velkaannumme ulkomaille.

Vaikka olemme Euroopan unionissa kantaneet näkyvästi huolta esimerkiksi Kreikan veloista, myös oma valtionvelkamme paisuu. Vuonna 2016 ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, 102 miljardiin euroon. Se on 18500 euroa jokaista suomalaista kohti.

Velkaantumisen nykynousu alkoi vuonna 2008. Se on jatkunut vuosittain, myös nykyisen hallituksen aikana. Keskimäärin olemme velkaantuneet noin viidellä miljardilla eurolla vuodessa.

Kuolleilta tuntuville velkaluvuille ei kannata kohauttaa olkapäitään. Kaikki velat on joskus maksettava. Nykymenolla siirrämme takaisinmaksun lapsillemme.

Jokainen meistä maksaa jo nyt valtionvelan korkoa veroina. Yhden prosentin keskikorolla se tekee 185 euron mätkyjä joka vuosi kaikille suomalaisille - lapset mukaan lukien.

Korkoraha valuu ulkomaille. Kotimaisen energiapuun käyttö vähentäisi noita korkoveroja. Tämä oli myös 1990-luvun alussa Joensuun yliopistossa laaditun energiatavoitteisen puunjalostusohjelman tavoite.

Ulkomaiset energiat - kivihiili, öljy, maakaasu, tuontisähkö ja uraani - ostetaan näinä talouden alijäämän aikoina velaksi. Kiistellyn ydinvoimankin kotimaisuus on samaa luokkaa kuin banaanin: tavara ostetaan ulkoa ja pelkästään kypsytetään kotimaassa.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana Suomen energiataloudessa on tapahtunut velkaantumisen kannalta kaksi kiusallista muutosta.

Paljolti kotimaista puuta käyttävien kaukolämpövoimaloiden sähköntuotanto on kääntynyt laskuun. Samalla ulkomaisen sähkön tuonti on yltynyt kiihtyvään kasvuun.

Pohjoismaisen sähkön pörssihinnalla - 30 euroa megawattitunnilta -  tuontisähkömme vuosiarvo on nyt tasolla 600 miljoonaa euroa vuodessa. Puolet siitä voisimme helposti korvata puusähköllä. Erotus helpottaisi ulkomaan velkaamme.

Metsätalous on Suomessa yhä edelleen luonteva tapa luoda kansantaloudelle ylijäämää, tuoretta rahaa ulkomaisen, ummehtuneen velkarahan tilalle.

Älkäämme siis vaihtako kaukolämpövoimaloiden kotimaista puusähköä ulkomaiseen velkasähköön.

VELI POHJONEN

Helsingin Sanomat. Mielipide. 11.3.2017