Wednesday, March 08, 2017

Kantojen biomassaa tarvitaan taas


Kannoissa on biomassaa
Metsä-Suomessa kantoja väännettiin taannoin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Kantojen vääntö oli 1972 mielessä metsä­o­ji­tuksen nestorilla, professori Olavi Huikarilla, kun hän kutsui Padasjoelle kansain­vä­lisen metsä­tie­de­miesten joukon. Huikari esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsän­vil­jelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen tuovan 10-40 prosentin lisän puubiomassan tuotokseen.

SELLU­TE­OL­LI­SUUS KIINNOSTUI heti. Sellun menekki oli maailmalla myötätuulessa. Puhuimme uhkaavasta puupulasta, hieman nykypäivän malliin. Joutseno Pulp rakensi 1973 kantojen murs­kau­sa­seman, josta tehdas saisi sellun lisäraaka-ainetta.

Kun tehdaspäähän näytti tulevan kysyntää, metsäpää toimi nopeasti. Keksijä Kyösti Pallari patentoi 1974 kaivinkoneen puomiin kiin­ni­tet­tävän, kantoja halkovan kouran. Pallarin kanto­har­ves­te­rista tuli myöhemmin kanto­työ­maiden peruskone.

Kantojen sellukokeilu tyssäsi Lähi-idän öljysotaan. Öljyn hinta hypähti 1970-luvun puolivälissä, maail­man­mark­kinat hermoilivat ja sellun kysyntä notkahti.

KANTOJEN ENERGIAKÄYTÖN pioneeri oli metsänhoitaja Turkka Jämsen. Hän korjautti 1980-luvun alussa kantoja, murskautti ne ja koepoltatti niitä Kajaanin puuvoimalassa. Jämsenin kokeilu puolestaan hiipui, kun öljyn hinta yllättäen vajosi 1980-luvun puolivälissä.

Keksinnöstä käytäntöön kestää yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Kantojen korjuu ei vielä viime vuosisadan puolella käynnistynyt, ei soilla eikä kankailla.

Kantohakkeen kausi alkoi vuonna 2000. UPM-Kymmene nosti ensimmäiset 5000 kiin­to­kuu­tiota. Ne haketettiin polttoon Jämsänkosken voimalaan.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana kantojen hyötykäyttö nousi miljoonaan kuutioon. Lisäys oli 200-kertainen. Kyseessä on talousmetsien vauhdikas menes­tys­ta­rina, mihin tuskin mikään muu metsän perustuote on kymmenessä vuodessa pystynyt. Biotalous hakee 2020-luvulla jotain vastaavaa.

Vuonna 2013 kantohaketta poltettiin 1,2 miljoonaa kiin­to­kuu­tiota. Sen jälkeen kantoenergia on notkahtanut halvan ulkomaan sähkön myötä. Vuonna 2015 kantojen käyttö oli 0,8 miljoonaa kuutiota.

Kantokasoja ei tulisi jättää hakkuuaukion laitaan ylivuotisiksi.

KANTOJEN NOSTO SOPII parhaiten kuusen metsä­vil­jel­mille, kangasmaille. Kun avohakkuussa korjaa tukkien, latvusten ja oksien lisäksi myös kannot, maa puhdistuu juurikäävästä eli maan­nou­se­masta. Siivottuun ja muokattuun maahan voi istuttaa välittömästi uudet, nope­a­kas­vui­seksi jalostetut kuusentaimet.

Kannottomalla ja oksattomalla metsäkentällä taimikon varhaishoito on palkitsevinta. Kuusen taimet eivät enää juro, syntyy unel­ma­tai­mikko, ja ensimmäiseen harven­nus­hak­kuu­seen pääsee ennä­tyk­sel­lisen nopeasti.

Kantokorjuuta seuraavassa metsän­hoi­dossa ja käyt­tö­ket­jussa on vielä kehitettävää. Kantokasoja ei tulisi jättää hakkuuaukion laitaan ylivuotisiksi. Ilman kantokasoja metsänviljely vauhdittuisi ainakin vuodella. Kasojen pohjalla sikiävän juurikäävän riski pienenisi.

Ylivuotisia kantokasoja on perusteltu syksyisten sateiden kantoja puhdistavalla vedellä. Kantojen huuhtelu hiekasta on insi­nöö­ri­tie­tein ratkaistava ongelma. Se kuuluu ratkaista voimalan tai biotuo­te­teh­taan varas­to­ken­tällä, ei metsän kasvumaalla.

KANNOT KATTAVAT metsä­hak­keesta nyt yksitoista prosenttia. Mahdol­li­suuksia vielä on. Hoidetuissa metsissä hake tulee pääosin tukkipuun hakkuista, latvusmassana. Sen käyttövara maassamme on 11 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kantomassan käyttövara on sama. Siitä kuusta on 7 ja mäntyä 4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Kannot ovat biotalouden mahdollisuus. Kantojen biomassa tarvitaan taas. Voisimme helposti tuplata kantojen korjuun aikaisemmasta ennä­tyk­ses­tään, yli kahteen miljoonaan kiin­to­kuu­tiota vuodessa.

Eri puolille maatamme suunnitellut 2020-luvun biotuo­te­teh­taat tarvitsevat puubiomassaa paljon. Puun riittävyys on alkanut taas huolettaa. Esimerkiksi kiinalaisen Kaidin rahoittaman Kemin biodieselin tehtaan energiapuun tarve on juuri välillä 2-3 miljoonaa kuutiota.

Jo kannot riittäisivät Kaidin kattamaan. Huoli puun riit­tä­vyy­destä hieman hälvenisi.

Veli Pohjonen

Iijokiseutu. Kolumni. 8.3.2017

No comments: