Metsäenergiaa voi uusia nopeasti

Euroopan unioniin on syntynyt ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se nimeää biohakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Koulukunta väittää että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Pääosa suomalaisia metsätieteilijöitä on edelleen toista mieltä. Kasvava metsä uusii aina energiaa, kun puuta vertaa satoja miljoonia vuosia kallioperässä varastoituneeseen kivihiileen.

Koulukuntien väittelystä on seuraamuksensa. Kansainvälisiä energiarajoitteita voi tulla pitkän kierron puulle. Siksi Suomen tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi biohakkeen tuotanto. Siinä tarvitaan havupuiden lisäksi lehtipuiden lyhytkiertoviljelyä.

Lyhyen kierron (3–5 vuotta) energiapaju on nopeimmin uusiutuvaa metsäenergiaa. Pajun energiaviljely kehitettiin 1980-luvulla Etelä-Ruotsin peltomaille. Pohjoismaat olivat silloin maatalouden ylituotannossa. Peltoa oli tarjolla.

Suomessa energiapajua kokeili perusteellisimmin Fortum vuosina 1983–1993 Kopparnäsin tilallaan Inkoossa. Menetelmä ei kuitenkaan ehtinyt käytäntöön. Liittyminen Euroopan unioniin poisti maataloudesta ylituotannon ja liikapellot.

Pohjoisiin olosuhteisiin kehitettyä energiapajua voi meillä istuttaa kesantopeltojen ohella myös uusimpaan luonnonvaraamme, käytettyihin turvesoihin. Niitä on vapautunut jo 40 000 hehtaaria, ja niitä vapautuu jatkossa 2 500 hehtaaria vuodessa.

Suopohjien energiapajukoilla on lisäetu, nopeasti kiertävän hiilidioksidin ohella. EU karsastaa bioenergiaa silloin kun se kilpailee ruoan tuotannon kanssa. Onneksi pääosa turvesoitamme on tärkeimmän ruokaviljan, vehnän tuleentumisrajan pohjoispuolella. Siellä suopohjien paju ei kilpaile maasta.

Nopeasti uusiutuvaa metsäenergiaa kasvavan pajun viljelyä tulisi edistää 2010-luvulla. Tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa hakepaju vahvistaa kotimaisen energian valikoimaamme.

Veli Pohjonen

Maaseudun Tulevaisuus. Lukijalta. 4.5.2016.