Vuonna 1955 professori Viljo Puustjärvi käynnisti kasvihuoneessaan merkittävän kasvukokeen. Hän halusi parantaa peltoperäistä kasvihuonemultaa lisäämällä siihen rahkasammaleesta syntynyttä suon pintaturvetta.
Eri maaseoksissa läpiviety koe yllätti. Parhaimman sadon antoikin seos, josta multa jätettiin tykkänään pois.
Puustjärvi analysoi kasvuturpeen ominaisuuksien tulevan rahkasammaleen soluista. Kuoltuaan solu pysyy huokoisena. Se imee vettä ja ravinteita pesusienen tapaan. Rahkasolukko säilyttää viljelykasvien juurten vaatiman riittävän ilmavuuden.
Jo yli puoli vuosisataa kasvuturve on ollut puutarhataloutemme perusta.
Kasvuturpeelle nähtiin myös kansainvälinen ulottuvuus. Toiseksi suurimman turveyhtiömme, Turveruukki Oy:n perustaja Sakari Pekki ehdotti Rantsilassa 1977 vierailleelle ulkoministeri Keijo Korhoselle, että kasvuturve liitettäisiin osaksi Afrikkaan antamaamme kehitysapua. Tropiikin kuivien maiden maanparannus olisi lievittänyt maapalloa jo silloin uhannutta nälänhätää.
Kasvuturve ei kuitenkaan täyttänyt kestävän kehitysavun ehtoja. Ehdotus hautautui ulkoministeriön kehitysavun arkistoihin.
Tänään kasvuturve huolestuttaa koko Eurooppaa, ilmastosyistä. Karu, mitattu tosiasia on, että turpeen käyttö kaikissa muodoissaan lisää kansallisia hiilidioksidin päästöjä. Se on hidastanut jo polttoturpeen käyttöä.
Suon pinnalta kuorittu kasvuturve on aina polttoturpeen sivutuote. Siksi myös kasvuturpeen tuotanto automaattisesti hiipuu. Kasvuturpeellemme voi koittaa jatkossa myös ilmastorajoitteita.
Kuvaava esimerkki on Englannin hallituksen päätös kieltää rahkaturpeesta valmistetun puutarhamullan myynti maan vähittäiskaupoissa vuoden 2024 loppuun mennessä. Jotain vastaavaa voinemme odottaa EU:n jäsenenä.
Rahkaturpeeseen perustuvalle kompostimullalle on kehitetty jo ekologinen vaihtoehto. Tanskassa puutarhoille valmistetaan pajukompostia, jonka alkulähde on kolmen vuoden kierrolla kasvatettu viljelypaju.
Tuore pajuhake kompostoidaan seoksena typpeä sitovien nurmikasvien, esimerkiksi puna-apilan tai sinimailaisen kanssa. Hakkeena höttöiseksi tiedetyn pajun huokoinen solurakenne muistuttaa rahkasammaleen soluja. Huokoisuuden seurauksena pajukomposti on valmis puutarhoille 6-8 kuukauden mikrobimuhimisen jälkeen.
Pajukompostilla on kasvuturpeeseen verrattuna erikoisetu, pajun kuoressa olevat lääkeaineet. Vaikuttavin esimerkki on aspiriini. Se löytyi alun perin pajun kuoresta. Tänään tutkimus etsii pajulajeja ja -lajikkeita, joiden kuoresta löytyy positiivisia vaikutuksia niin kompostia muhivalle mikrobistolle kuin valmista pajukompostia kuivikkeena käyttävälle karjataloudelle.
Pajukompostia tuotetaan Tanskassa kasvuturpeen korvaajaksi jo 1000 hehtaarin peltoalalla. Kasvuturpeen tavoin pajukomposti on myös vientituote.
Polttoturpeen tavoin kasvuturve joutunee ilmastokamppailun vaakalaudalle ennemmin tai myöhemmin myös Suomessa. Joko Tanskan vaihtoehto, pajukompostin menetelmä olisi valmis sovellettavaksi myös Suomen maatiloille?
Veli Pohjonen
Pielavesi-Keitele. Mielipide. 9.8.2023
No comments:
Post a Comment