Energiapajun viljelymenetelmät tunnetaan maassamme puolen vuosisadan ajalta. Ensimmäinen kasvatuskoe perustettiin 1973 suopellolle Apukkaan, Luken Rovaniemen tutkimusasemalle.
Olimme silloin maatalouden ylituotannossa. Metsäteollisuus vastaavasti laski tarvitsevansa lisää puubiomassaa tuleville tehtailleen. Metsäpuiden lyhytkiertoviljely pelloilla oli ajankohtainen tutkimusaihe.
Energiapajun kausi alkoi varsinaisesti 1980-luvun alussa ja kesti neljännesvuosisadan. Sitten alati halpana pysyneet itänaapurimme öljy, maakaasu ja kivihiili pitivät huolen siitä, että energian kasvatus oli kannattamatonta maatiloillamme.
Vuoden 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan EU-pakotteineen käänsi energian asetelmamme päälaelleen. Huoltovarmuus alkoi huolettaa. Mistä saamme jatkossa lämpöverkkojemme energian?
"Onneksi" meillä on taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästejä luokkaa miljoona hehtaaria. Selvinnemme niistä saatavalla hakkeella muutaman vuoden. Ratkaisu ei ole kuitenkaan kestävä.
Huoltovarmuuden vihreä siirtymä tarvitsee vihreän biomassan energiaviljelyä. Lyhyen kiertoajan biomassapaju on siinä avainasemassa.
Pajun viljelyn perustutkimus on valmis sekä Suomessa että Ruotsissa. Meiltä puuttuvat kuitenkin käytännön kokoluokan pilot -tutkimukset. Kyseessä ovat maatilatason viljelyhankkeet, tarkalla vuosiseurannallaan, usean hehtaarin kokoluokassa.
Tarkat talouslaskelmat perustuvat hakeharvestereihin yltäviin pajun kasvatusketjuihin. Tämän tason tutkimusta tarvitaan lisää.
Toinen huoltovarmuuden ulottuvuus liittyy maaperän ravinteisiin, hiili mukaan lukien. Jo viime vuosisadan puolella tehdyt tutkimukset sekä Suomessa että Ruotsissa osoittivat, että paju on viljelykasveista tehokkaimpia yhtäältä nielemään hiiltä maaperään, toisaalta kierrättämään typen ja fosforin tyyppisiä ravinteita sekä haravoimaan kadmiumin tapaisia haitallisia alkuaineita.
Esimerkillisiä pilot-hankkeitamme oli Alkon Rajamäen tehtaan pajun nieluviljelyn koe 1980-luvulla. Noin 10 vuotta kestänyt viljelykoe lannoitettiin alkoholitehtaan lietteellä. Sitä ei ollut enää sovelias levittää viereisille vehnäpelloille.
Rajamäen paju kasvoi odotetun hyvin, nieli hiiltä, kierrätti ravinteita ja haravoi haitallisia alkuaineita. Nämä kokemukset jäivät kuitenkin siirtymättä suomalaiseen kiertotalouden käytäntöön.
Hieman Rajamäen kokeeseen verrattava pajun viljelyskoe kasvaa tänään maatilalla Pälkäneellä. Vuosi 2023 jää tämän kokeen merkkivuodeksi. Pajukasvustossa mitattiin puiden vuotuisen pituuskasvun Suomen ennätys: tasan 5 metriä kasvukaudessa.
Energian huoltovarmuus heikkenee maassamme jatkuvasti. Energiapajun koeviljelyn tulisi nyt edetä maatilatason pilot-hankkeisiin eri puolilla maatamme.
Veli Pohjonen
Sydän-Satakunta. Mielipide. 7.12.2023
No comments:
Post a Comment