Hiilidioksidin päästöpörssi käynnistyi EU:ssa 19 vuotta sitten, vuoden 2004 joulukuussa. Päästöpörssin piti olla esimerkki koko maailmalle, miten voimme kätevästi torjua ilmastonmuutosta.
Haittaveron tapaan päästökaupan piti pehmeästi mutta varmasti nostaa fossiilisten polttoaineiden hinta riittävän korkealle. Esimerkiksi autoihin olisi tullut vaihtoehdoksi halvempi bioetanoli.
Ennen päästökauppaa tutkijapiireissä laskettiin mihin hiilidioksiditonnin pörssihinta mahtaa asettua. Lisäksi arvioitiin kuinka korkealle pörssihinnan olisi noustava, jotta esimerkiksi kivihiilen voimalat siirtyvät metsähakkeeseen.
Hiilidioksidin lähtöhinnaksi arveltiin viisi euroa tonnilta. Kivihiilen korvaamiseksi laskettiin tarvittavan taso 30–40 euroa hiilidioksidin tonnilta.
Päästöpörssi avautui kahdeksalla eurolla. Alkuvuosina 2005–2008 hiilidioksidi nousi kolme kertaa 30 euron tasolle, mutta romahti sen jälkeen.
Kauppa ei toiminutkaan pörssin tavoin. Taustalla olivat EU:n myöntämät ilmaiset päästöoikeudet. Jokainen jäsenmaa haki vuosittain niitä itselleen mittavan kiintiön.
Sekavilla markkinoilla päästöoikeuden hinta ei noussut ilmaston odottamalle tasolle. Hinta päinvastoin laski, alhaisimmillaan kolmeen euroon vuonna 2013.
EU:n huterasta päästökaupasta huolestui 2017 ilmastokamppailua silloin näyttävästi vetänyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan seitsemästä eurosta vähintään 21 euroon, eli kolminkertaiseksi.
Päästömaksu lähti vauhdilla Macronin polulle, jopa hänen tavoitteensa roimasti ylittäen. Yli 60 euron päästiin syyskuussa 2021.
Hinta nousi korkeimmillaan yli 98 Euron helmikuun alussa 2023. Mutta sen jälkeen päästöpörssi sekosi länsimaiden muun talouden tapaan. Taustalla lienee ollut ennustamaton muutos: Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Energian maailmankauppa oli alkanut sekoilla.
Päästömaksun hinta kääntyi laskuun, sahaillen levottomasti. Tammikuun lopussa 2024 hinta oli 64 euroa hiilidioksidin tonnilta.
Kun Venäjän maakaasun, öljyn ja sähkön sekä metsähakkeen ja pelletinkin tuonti ovat pysähtyneet, EU-maiden on joka tapauksessa harkittava omia uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Energian vihreän siirtymän oli määrä tapahtua päästökaupalla.
Tulevien ilmastokokousten lienee pohdittava miten Ukrainan sota vaikutti energiatalouteen. Miten se vaikutti vihreään siirtymään.
Päästöpörssiin liittyi jo 19 vuotta sitten paljon odotuksia. Päästöpörssi on käynyt pitkän polun. Nyt päästöpörssi ja sen jatko askarruttavat. Onko päästöpörssi jo päässyt maaliinsa vai onko se vaarassa romahtaa maailman levottomuuksien myötä.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment