Peltohakkeelle tuli tarve

Met­sä­hak­keen käyt­tö ener­gi­ak­si on nous­sut maas­sam­me 1990-lu­vul­ta läh­tien. Hui­pus­saan käyt­tö oli vuon­na 2013. Yh­teen­sä 8,7 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta ha­ke­tet­tua puu­ta pol­tet­tiin säh­kök­si ja läm­mök­si. Vuo­den 2013 jäl­keen met­sä­hak­keen käyt­tö kään­tyi kui­ten­kin odot­ta­mat­to­maan, hie­noi­seen las­kuun. Näin kävi vaik­ka sekä ki­vi­hii­les­tä ja tur­pees­ta luo­pu­mi­ses­ta on sa­mal­la pu­hut­tu. Vuon­na 2018 ha­ket­ta pa­loi enää 8,0 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta.

Met­sä­ha­ket­ta lie­nee hi­ve­nen hyl­jek­sit­ty ko­ti­maas­sa. Huo­les­tut­ta­vam­paa on kui­ten­kin Eu­roo­pan uni­o­nin pii­ris­sä syn­ty­neen, ha­ke­vas­tai­sen il­mas­ton kou­lu­kun­nan ajat­te­lu. Kou­lu­kun­ta pi­tää ny­kyis­tä met­sä­ha­ket­tam­me lii­an hi­taas­ti uu­siu­tu­va­na ener­gi­a­na.

Syys­kuus­sa 2019 eu­roop­pa­lai­nen tut­ki­mus­ryh­mä ar­vi­oi, et­tä kes­ki­pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä, vuo­si­kym­men­ten ai­kas­kaa­las­sa, met­sät ei­vät eh­di ker­ryt­tää ta­kai­sin sitä hii­li­di­ok­si­din mää­rää, mikä ener­gi­aa tuot­ta­es­sa va­pau­tuu il­ma­ke­hään.

Tut­ki­jat vaa­ti­vat EU:ta luo­pu­maan aja­tuk­ses­ta, et­tä met­sä­e­ner­gia oli­si hii­li­neut­raa­lia. Sen mu­kaan eten­kin ha­vu­puun hake li­säi­si lä­hi­vuo­si­kym­me­ni­nä il­ma­ke­hän hii­li­di­ok­si­dia ki­vi­hii­len tavoin.

Suo­ma­lai­nen met­sä­vä­ki ei tä­hän ajat­te­luun yh­dy. Ajat­te­lu saat­taa kui­ten­kin tuo­da EU-ra­joit­tei­ta met­sä­hak­keen ener­gi­a­käy­töl­le. Ää­ri­ta­pauk­ses­sa met­sä­hak­keel­le voi­daan ajaa sa­maa hii­li­di­ok­si­din sak­ko­ve­roa mitä ki­vi­hii­li jo mak­saa.

Mei­dän tu­lee va­rau­tua esit­tä­mään EU:lle ny­kyis­tä mo­ni­puo­li­sem­pi bi­o­hak­keen tuo­tan­to. Tar­vit­sem­me met­sä­hak­keen li­säk­si pel­to­ha­ket­ta. Sitä voi tuot­taa leh­ti­pui­den ly­hyt­kier­to­vil­je­lyl­lä.

Ly­hy­en kier­ron (3–5 vuot­ta) ener­gi­a­pa­ju kuu­luu no­pe­as­ti uu­siu­tu­viin ener­gi­a­läh­tei­siin. Ener­gi­a­vil­je­ly ke­hi­tet­tiin 1980-lu­vul­la Ruot­sin pel­to­mail­le, vil­je­lyyn ke­hi­te­tyil­lä pa­ju­la­jik­keil­la. Poh­jois­maat oli­vat sil­loin maa­ta­lou­den yli­tuo­tan­nos­sa. Pel­toa oli tar­jol­la. Vie­lä 1992 Suo­men Maa­ta­lous­tie­teel­li­nen Seu­ra­kin jär­jes­ti se­mi­naa­ri­ti­lai­suu­den ni­mel­lä Mil­joo­nan pel­to­heh­taa­rin on­gel­ma.

Suo­mes­sa ener­gi­a­pa­jua ko­kei­li pe­rus­teel­li­sim­min Imat­ran Voi­ma Oy (ny­kyi­nen For­tum) vuo­si­na 1983–1993 Kop­par­nä­sin ti­lal­laan In­koos­sa. Me­ne­tel­mä ei meil­lä eh­ti­nyt ede­tä käy­tän­töön. Liit­ty­mi­sem­me 1995 Eu­roo­pan uni­o­niin muut­ti maa­ta­lous­po­li­tii­kan. 2020-lu­vul­la EU:n uu­siu­tu­van ener­gi­an po­li­tiik­ka voi muut­taa taas ti­lan­teen.

Meil­lä Ruot­sia poh­joi­sem­piin olo­suh­tei­siin ke­hi­tet­tyä ener­gi­a­pa­jua voi is­tut­taa myös käy­tös­tä pois­tu­neil­le tur­ve­soil­le. Va­pol­la on me­ne­tel­mäs­tä näyt­töä eri puo­lil­la Suo­mea.

Tur­ve­soil­la on ener­gi­a­pa­jul­le maa­ta­lous- ja ener­gi­a­po­li­tiik­kaan liit­ty­vä li­sä­e­tu. EU:ssa on ni­mit­täin toi­nen­kin kou­lu­kun­ta. Se vas­tus­taa bi­oe­ner­gi­an tuo­tan­toa pel­loil­la sil­loin kun se kil­pai­lee ruo­an tuo­tan­non, eten­kin vil­jan kans­sa. Pää­o­sa tur­ve­soi­tam­me on veh­nän tu­leen­tu­mis­ra­jan poh­jois­puo­lel­la. Vil­je­ly­pa­ju ei näil­lä alu­eil­la kil­pai­le maas­ta ruo­an tuo­tan­non kans­sa.

Ha­ke­pa­jua vil­je­le­mäl­lä saam­me no­pe­as­ti uu­siu­tu­vaa ener­gi­aa. Jo il­mas­to­syis­tä pa­jun ener­gi­a­vil­je­lyä tu­li­si 2020-lu­vul­la edis­tää. Pel­to­ha­ke vah­vis­tai­si bi­oe­ner­gi­an va­li­koi­maam­me.

Veli Poh­jo­nen

Ylä-Satakunta. Mielipide. 5.3.2020