Energiaa on saatu maatiloilta ennenkin – uusia vaihtoehtoja tarvitaan

EU:n tu­ki­maa­ta­lou­den opin mu­kai­ses­ti maa­ti­lo­jen pel­lot voi­vat tuot­taa ai­no­as­taan ruo­kaa ja re­hua. Vain niil­tä pel­loil­ta voi kui­ta­ta heh­taa­ri­tu­kea.

Poik­keuk­se­na tu­ki­maa­ta­lous voi mak­saa so­pi­vil­le pel­loil­le ym­pä­ris­tö­tu­kea tai luon­non­hait­ta­kor­vaus­ta, vaik­ka ne pel­lot ei­vät var­si­nai­ses­ti tuo­ta mi­tään sa­toa.

Ener­gi­aa pel­loil­ta ei kuu­lu tu­ki­maa­ta­lou­den op­piin. Ener­gi­a­vil­je­lyä em­me ole käy­tän­nös­sä ke­hit­tä­neet nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan EU:n kau­del­lam­me. Mut­ta ovat­han maa­ti­lat tuot­ta­neet ener­gi­aa en­nen­kin.

Sata vuot­ta sit­ten liik­ku­mi­sem­me poh­ja­si uu­siu­tu­vaan ener­gi­aan. Meil­lä ei ol­lut fos­sii­li­öl­jyl­lä käy­viä au­to­ja. Jos mei­dän täy­tyi kul­kea kä­ve­ly­mat­kaa kau­em­mak­si, me­nim­me he­vos­vau­nuil­la.

Maa­ti­loil­la he­vo­nen teki trak­to­rin työt. Sa­vo­tal­la he­vo­nen veti puut met­säs­tä vä­li­lans­sei­hin ja lo­pul­ta jo­kien uit­to­lans­sei­hin.

Ener­gi­an­sa he­vo­set sai­vat maa­ti­lo­jen pel­loil­ta hei­nä­nä tai kau­ra­na. 1900-lu­vun alus­sa maa­ta­lou­den pel­to­a­las­tam­me las­ke­taan tar­vi­tun 30 pro­sent­tia he­vos­ten re­hu­e­ner­gi­al­le.

Se oli ai­dos­ti uu­siu­tu­vaa, ym­pä­ris­töys­tä­väl­lis­tä ener­gi­aa.

Uu­den su­ku­pol­ven lii­ken­ne oli lä­hel­lä ke­hit­tyä. Vuon­na 1911 sak­sa­lai­nen ko­nein­si­nöö­ri Ru­dolf Die­sel ker­toi ko­kees­ta, jon­ka hän oli teh­nyt kek­si­mäl­lään uu­del­la moot­to­ril­la.

Die­sel oli ruis­kut­ta­nut moot­to­rin­sa sy­lin­te­riin öl­jy­kas­veis­ta pu­ris­tet­tua öl­jyä. Kas­vi­öl­jy oli syt­ty­nyt ja moot­to­ri käyn­nis­ty­nyt. Kek­si­jä aa­vis­ti heti, mitä mah­dol­li­suuk­sia hä­nen kek­sin­tön­sä toi­si:

– Vaik­ka kas­vi­öl­jyn käyt­tö moot­to­ris­sa­ni voi näyt­tää vie­lä tu­le­vai­suu­den unel­mal­ta, en­nus­tan va­kaas­sa us­kos­sa, et­tä tämä voi hel­pot­taa maa­ta­lou­den ke­hit­ty­mis­tä niis­sä mais­sa, jois­sa öl­jy­kas­ve­ja voi vil­jel­lä, Die­sel en­nus­ti.

En­nus­tus ei to­teu­tu­nut vie­lä hä­nen ai­ka­naan. Uu­siu­tu­van kas­vi­öl­jyn käyt­tö polt­to­moot­to­reis­sa jäi fos­sii­li­sen maa­öl­jyn var­joon kym­me­nik­si vuo­sik­si. 1900-lu­vun lop­pu­puo­lel­la Die­se­lin aja­tus­ta alet­tiin kui­ten­kin tut­kia. Sen sai ai­kaan huo­li ym­pä­ris­tös­tä.

Fos­sii­li­öl­jyn käyt­tö au­tois­sa ja trak­to­reis­sa pääs­tää il­ma­ke­hään hai­tal­lis­ta hii­li­di­ok­si­dia ja kiih­dyt­tää kas­vi­huo­neil­mi­ö­tä. Bi­o­die­se­lil­lä hii­li­di­ok­si­din pääs­tö pu­to­aa nol­laan.

Suo­men ener­gi­a­vil­je­lys­sä bi­o­die­se­lin val­mis­tus­ta on ko­keil­tu eni­ten ryp­sis­tä. Ryp­sin vil­je­ly hal­li­taan, ja tar­vit­ta­es­sa se voi laa­je­ta no­pe­as­ti.

Bi­o­die­se­liä voi val­mis­taa sak­sa­lai­sel­la Fisc­her-Tropsch me­ne­tel­mäl­lä ener­gi­a­puun hak­kees­ta. Me­ne­tel­mää ke­hi­tel­lään eri puo­lil­le Suo­mea kaa­vail­tui­hin bi­o­polt­to­nes­teen lai­tok­siin.

Bi­o­mas­saa tar­vi­taan pal­jon. Maa­ti­lat voi­vat tul­la mu­kaan leh­ti­pui­den ly­hyt­kier­to­vil­je­lyl­lä. Kun­han löy­däm­me so­pi­vat ener­gi­a­vil­je­lyn kas­vit eri puo­lil­le maa­tam­me, maa­ta­lous voi­si meil­lä­kin ke­hit­tyä.

Mut­ta tämä vaa­ti­si op­pi­muu­tok­sen EU:n tu­ki­maa­ta­lou­teen.

Ra­hal­li­nen kyn­nys aloit­taa ener­gi­a­vil­je­ly il­man tu­kia, on ta­val­li­sel­le vil­je­li­jäl­le mel­koi­nen.

Vuon­na 2019 Suo­men maa­ta­lous kuit­ta­si tu­kia kaik­ki­aan noin 1750 mil­joo­naa eu­roa. Kun pel­to­jem­me pin­ta-alaa on 2,23 mil­joo­naa heh­taa­ria, heh­taa­ri­tu­ki oli kes­ki­mää­rin 780 eu­roa heh­taa­ril­le vuo­des­sa.

Tä­män vuo­si­tu­en puut­tu­mi­nen py­säyt­ti ener­gi­a­vil­je­lyn EU-kau­del­lam­me.

Maa­ti­lo­jen il­mas­to­ah­din­ko – li­han­syön­nin ja suo­pel­to­vil­je­lyn ko­hui­neen – al­kaa 2020-lu­vul­la ol­la jo sitä luok­kaa, et­tä uu­sia vaih­to­eh­to­ja tar­vi­taan.

Bi­oe­ner­gi­an ke­hit­tä­mi­nen EU:n tu­ki­maa­ta­lou­den osak­si on yk­si sel­lai­nen.

Veli Poh­jo­nen

Iijokiseutu. Kolumni. 11.3.2020