Energiakasvien viljelyyn saatava EU-tukea

EU:n tukimaatalouden opin mukaisesti tukipellot voivat tuottaa ainoastaan ruokaa ja rehua. Vain niiltä voi kuitata hehtaaritukea. Poikkeuksena tukimaatalous voi maksaa sopiville pelloille ympäristötukea tai luonnonhaittakorvausta, vaikka ne pellot eivät varsinaisesti tuota mitään satoa.

Energiantuotanto pelloilla ei kuulu tukimaatalouden oppiin.

MUTTA MAATILAT ovat tuottaneet energiaa ennenkin. Sata vuotta sitten liikkumisemme pohjasi uusiutuvaan energiaan, koska ei ollut fossiiliöljyllä käyviä autoja. Jos täytyi kulkea kävelymatkaa kauemmaksi, menimme hevosvaunuilla. Maatiloilla hevonen teki traktorin työt.

Energiansa hevoset saivat maatilojen pelloilta heinänä tai kaurana. 1900-luvun alussa maatalouden peltoalastamme lasketaan tarvitun 30 prosenttia hevosten rehuenergialle.

Biomassaa tarvitaan paljon.

UUDEN SUKUPOLVEN liikenne oli tuolloin jo kehittymässä. Vuonna 1911 saksalainen koneinsinööri Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt uudella moottorillaan. Diesel oli ruiskuttanut sen sylinteriin öljykasveista puristettua öljyä.

Kasviöljy oli syttynyt ja Dieselin moottori käynnistynyt.

Diesel aavisti heti, mitä mahdollisuuksia hänen keksintönsä toisi. ”Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä”, hän ennusti.

DIESELIN ENNUSTUS ei kuitenkaan toteutunut vielä hänen aikanaan. Uusiutuvan kasviöljyn käyttö polttomoottoreissa jäi fossiilisen maaöljyn varjoon kymmeniksi vuosiksi.

1900-luvun loppupuolella Dieselin ajatusta alettiin tutkia. Sen sai aikaan huoli ympäristöstä. Fossiiliöljyn käyttö autoissa ja traktoreissa päästää ilmakehään haitallista hiilidioksidia ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.

Biodieselillä hiilidioksidin laskennallinen päästö putoaa nollaan, koska sen oletetaan sitoutuvan uuteen kasvustoon.

SUOMESSA biodieselin valmistusta on kokeiltu eniten rypsistä. Rypsin viljely hallitaan, ja tarvittaessa se voi laajeta nopeasti.

Biodieseliä voi valmistaa myös saksalaisella Fischer-Tropsch menetelmällä käyttämällä puuhaketta. Menetelmää kehitellään eri puolille Suomea kaavailtuihin biopolttonesteen laitoksiin. Biomassaa tarvitaan paljon.

Maatilat voivat tulla mukaan nopeakasvuisten lehtipuiden peltoviljelyllä, mutta se vaatisi oppimuutoksen EU:n tukimaatalouteen.

RAHALLINEN KYNNYS aloittaa energiaviljely ilman tukia on tavalliselle viljelijälle melkoinen. Vuonna 2019 Suomen maatilat kuittasivat tukia kaikkiaan noin 1 750 miljoonaa euroa. Kun peltojemme pinta-alaa on 2,2 miljoonaa hehtaaria, hehtaarituki oli keskimäärin 780 euroa hehtaarille vuodessa.

Maatilojen ilmastoahdinko, lihansyönnin ja suopeltojen viljelyn arvostelu alkaa 2020-luvulla olla jo sitä luokkaa, että uusia vaihtoehtoja tarvitaan. Bioenergian kehittäminen EU:n tukimaatalouden osaksi on yksi sellainen.

Veli Pohjonen

Itä-Häme. Mielipide. 27.2.2020