Maatilat voisivat tuottaa EU:n uusiutuvaa energiaa

EU:n tukiaismaatalouden opin mukaisesti pellot voivat tuottaa ainoastaan ruokaa ja rehua. Vain silloin voi kuitata hehtaaritukea. Poikkeuksena tukimaatalous voi maksaa sopiville pelloille ympäristötukea tai luonnonhaittakorvausta, vaikka ne pellot eivät varsinaisesti tuota mitään satoa.

Energiaa pelloilta ei kuulu tukimaatalouden oppiin. Mutta ovathan maatilat tuottaneet energiaa ennenkin. Sata vuotta sitten, tuotantotalouden kaudella, kulkemisemme pohjasi uusiutuvaan energiaan. Meillä ei ollut fossiiliöljyllä käyviä autoja. Jos meidän täytyi siirtyä kävelymatkaa kauemmaksi, menimme hevoskärryillä. Maatiloilla hevonen teki traktorin työt.

Energiansa hevoset saivat peltojen heinästä ja kaurasta. 1900-luvun alussa maatalouden peltoalastamme lasketaan tarvitun 30 prosenttia hevosten rehuenergialle.

Avarampi maatalousajattelu oli mahdollinen ennen EU-aikaa, kun kehitimme peltojen energiaviljelyä. 1990-luvun merkittäviä hankkeita oli Energiatila-ohjelma. Vuonna 1992 mukaan lähti 35 maatilaa, pääosin Salpausselän eteläpuoliselta ilmastovyöhykkeeltä. Kokemus perustui Fortumin yli kymmenvuotiseen (1983-1993) esihankkeeseen, Kopparnäsin tilalla Inkoossa.

Energiatila- hankkeen pidemmän jakson tavoite oli tuottaa viljeltyä peltohaketta lämmön ja sähkön voimaloille. Soveltamalla maatilojen traktorikalustoa ja kehittämällä uuden sukupolven hakepuimureita pelloilta haluttiin halvempaa haketta. Vaihtoehto oli hakkeen keräily talousmetsistä.

Yli kymmenvuotiseksi kaavailtu Energiatila -hanke koki yllättävän lopun. Ensimmäistä vaihetta ei analysoitu, eikä toisesta vaiheesta voinut edes puhua. Taustalla oli liittymisemme Euroopan unioniin 1995. Viljelijät tyrmistyivät, kun EU:n tukisäännösten mukaisesti energiaviljelystä ei voinutkaan maksaa hehtaaritukea, muiden peltokasvien tapaan.

EU:n tukilinjauksen merkitystä kuvaa hehtaarien, satomäärien ja hintojen kolmikko. Vuonna 2019 Suomen maatilat kuittasivat tukia kaikkiaan noin 1750 miljoonaa euroa. Kun peltojemme pinta-alaa on 2,23 miljoonaa hehtaaria, hehtaarituki oli keskimäärin 785 euroa hehtaarille vuodessa.

Vehnän viljelyn keskisato 2019 koko maassa oli 4,56 tonnia hehtaarilta. Kun sen myi tuottajahintaan 178 euroa tonnilta, hehtaarilta sai 814 euroa. Hehtaarituen lisäten vehnänviljelyn koko bruttotulo oli 1599 euroa hehtaarilla vuodessa.

Jos Energiatilan viljelijä olisi tuottanut peltohaketta, sitä olisi tullut Fortumin koetulosten mukaan myyntiin keskimäärin 28,3 kiintokuutiota vuodessa hehtaarille. Metsähakkeen vuoden 2019 keskihinta oli 22,8 euroa kuutiometriltä. Näin myyntitulo olisi ollut 645 euroa vuodessa hehtaarilta. Jos siihen olisi saanut lisäksi maatalouden hehtaarituen, kokonaistulo olisi noussut 1430 euroon, miltei samalle tasolle kuin vehnän viljelyssä.

Vuosituen puuttuminen pysäytti energiaviljelyn EU-kaudellamme. EU:n tukitaloudella oli maatalouden innovaatioita hidastava vaikutus.

Maatilojen ilmastoahdinko, lihansyönnin ja suopellon viljelyn kohuineen, alkaa 2020-luvulla olla sitä luokkaa, että uusia vaihtoehtoja tarvitaan. Maatilat voisivat ruveta tuottamaan uusiutuvaa energiaa, EU:n tukimaatalouden osana.

VELI POHJONEN

Keski-Uusimaa. Mielipide. 9.3.2020