Tuesday, May 11, 2010
Mosaiikkia Fartassa - Eucalyptus mosaic in Farta
Eukalyptus kasvaa mosaiikkimaisesti Fartan kunnassa, Tana-järven itäpuolella. Kuva Tana-Beles hankealueen länsilaidalta. Etiopian maatilojen hiilimö - koeala nro 1 on mitattu tällä alueella, kuvasta hieman vasempaan.
Eucalyptus grows as mosaic in Farta woreda, east of Lake Tana. The photo is from western edge of Tana-Beles project area.
Sunday, May 09, 2010
Paluu Papyrus-kaislojen taa - Sun sets behind the Papyrus reeds
Aurinko laskee Papyrus -kaislojen (Cyperus papyrus) ja Tana-järven taakse Bahir Darissa.
Sun sets behind Papyrys reeds (Cyperus papyrus) and lake Tana in Bahir Dar.
Papyrus swamps have the potential to sequester large amounts of the carbon (1.6 kg C m-2 y-1) when detritus accumulates under water in anaerobic conditions, but they are a net source of carbon release to the atmosphere (1.0 kg C m-2 y-1) when water levels fall to expose detritus and rhizomes to aerobic conditions (Jones et al.)
Sunday, May 02, 2010
Ilma selkeni Amharassa - The air cleared up from dust in Amhara
Lyhyet sateet saapuivat lopulta, pitkällisen kuivan kauden jälkeen paitsi Amharan läänin vuorille, myös Tana-järven laaksoon.
Aamulla auringon noustessa ilma oli minun aikanani ensimmäistä kertaa niin kirkas, että Tana-järven yli näkyivät vastakkaisen rannan vuoret. Alemmassa kuvassa näkyy lintujen pesimävuori Woretan kaupungin takana, Debre Taborin tien varressa.
After the long dry season the short rains (belg) finally arrived. The weather cleared up.
Friday, April 23, 2010
Hyvästi Hermosa - Goodbye Hermosa beach
Perjantai, aamusella klo 8:30. Hyvästi Hermosan hiekkaranta. Lennämme tänään Dubaihin ja sieltä edelleen Addis Abebaan.Thursday, April 22, 2010
Pelikaaneja iltaruskossa - Brown pelicans at sunset
Ruskopelikaani kalastaa - Brown pelican fishing


Monday, April 19, 2010
Auringonlasku Santa Monican lahdella - Sunset at Santa Monica bay
Friday, January 08, 2010
Susikannan elpyminen oli luonnonsuojelun menestystarina
Sallan kunnassa, Korvatunturin eteläpuolella sijaitseva Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema on toiminut jo yli 50 vuoden ajan. Aseman perusti 1967 nuori Helsingin yliopistotutkija, myöhemmin Oulun yliopiston professorina toiminut, ja sittemmin kansanedustajaksi edennyt Erkki ”Susi” Pulliainen. Lempinimensä mukaisesti Erkki Pulliainen on suurpetotutkija, intohimoisin ja tuotteliain riista-alan tiedemies Suomessa, minkä ala tuntee.
Pulliainen tutki Värriön kairassa, itärajan rajan pinnassa, mikä merkitys silloisen Neuvostoliiton puolen suurpedoilla oli Suomen riistakannoille. Meillä oli sotien jälkeisellä kaudella vahva usko siihen, että etenkin susia on rajantakaisissa erämaissa lähes loputtoman paljon. Kiihkein, eduskunnan hyväksymä kantamme oli, että kaikki rajan ylittäneet, Suomen puolelle harhautuneet sudet on paras heti lopettaa. Jokaisesta ammutusta sudesta maksettiin 500 markan tapporaha.
Pulliaisen susitutkimusta avustivat rajavartijat. He kirjasivat niin kesällä kuin etenkin talvella kaikki rajakaistan säännöllisillä partiomatkoilla näkemänsä suurpetojen jäljet. Rajavartijat kokosivat muistiinpanot ja postittivat ne Värriöön, mistä ne siirrettiin Erkki Pulliaiselle ensin Helsingin yliopistoon, sittemmin Ouluun ja myöhemmin eduskuntaan.
Pulliainen tutki aineistoa ja mallitti susikantojen kehitystä molemmin puolin rajaa. Johtopäätös oli etenkin itä- ja koilliskairan asukkaille yllättävä. Neuvostoliiton puolen susikanta ei ole suinkaan loputon, vaan vähenevä. Siksi sudenpyyntiä tulisi Suomen puolella rajoittaa. Muuten oma susikantamme on vaarassa hävitä. Värriön tutkimusasema sai jo varhain Lapissa lempinimensä ”Pulliaisen petosiittola”.
Kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa, todellinen susitilanne alkoi valjeta. Liikkuminen Kantalahden – Kuolan kairoissa, normaalia rajavyöhykettä lukuun ottamatta, vapautui niin tavallisille venäläisille kuin heidän vieraikseen tulleille suomalaisille. Yllätyksekseen suomalaiset luontomatkailijat tai –tutkijat eivät talvisessa itäpuolen kairassa susiin tai niiden jälkiin juuri törmäilleet.
Kun moottorikelkkailu oli vapautunut Venäjällä, se toi auttamattomana kylkiäisenään susien salametsästyksen. Onneksi Venäjän puoleinen Lapin luonnonpuisto jäi moottorikelkalle kielletyksi alueeksi. Salametsästys ei sinne asti yltänyt. Itänaapurin puisto on kooltaan 22 kertaa Värriön luonnonpuistoa suurempi, riittävän suuri suojelemaan Kuolan niemimaan ja sen lähialueiden susikantaa.
Naapurimme Lapin luonnonpuisto ei kuitenkaan ulotu Suomen rajalle asti. Itärajamme takana on moottorikelkoille vapaa välivyöhyke. Sudet eivät enää Venäjän kaudella ole uskaltaneet ylittää välivyöhykettä ja siirtyä Suomeen samassa määrin, kuin ne tekivät moottorikelkattomalla Neuvostoliiton kaudella. Tämä näkyy Värriön tutkimusaseman yli 50 vuotta kestäneissä suurpetojen havaintosarjoissa.
Yllättävän analyysin molemman puolisiin susikantoihin saimme venäläisiltä tiedemiehiltä 2007, kun vierailimme Värriön kenttämestari Teuvo Hietajärven kanssa rajan takaisessa Lapin luonnonpuistossa. Venäläiset susitutkijat kiittelivät erämaista Suomea siitä, että olimme onnistuneet suojelemaan suden Värriössä ja muissa Itä- ja Pohjois-Lapin luonnonpuistoissa.
Koko Kantalahti – Kuolan alue ja siihen kuuluva Lapin luonnonpuisto olivat kuulemma saaneet läntiseltä naapuriltaan säännöllistä susikannan vahvistusta. Niinpä susi on onnistuttu Venäjän Lapin luonnonpuistossa suojelemaan. Kiitos Värriölle ja muille Suomen Lapin luonnonpuistoille, oli isäntiemme illallispuheen ympäristöviesti.
Tänään Suomen elinvoimainen, tosin vielä laikuittain paikallinen susikanta on levinnyt koilliskairasta lounaaseen aina Hangon ja Tammisaaren lähivyöhykkeitä myöten. Sutemme ovat tykästyneet muun muassa Varsinais-Suomen runsaisiin hirven ja valkohäntäpeuran kantoihin.
Suden onnistunut suojelu Suomen luonnon eläimistössä on luonnonsuojelun menestystarina, mitä emme olisi 50 vuotta sitten pystyneet edes kuvittelemaan. Suden pelastaminen on ympäristötieteelle vähintään samaa luokkaa kuin aikanaan sodanjälkeisten DDT-myrkkyjen uhkaaman merikotkan pelastaminen Suomen- ja Pohjanlahdella.
Puhtia suden suojelu on saanut Värriön tutkimusasemalta yli puolen vuosisadan ajan. Suurin kiitos Suomen suden suojelusta kuuluu aseman perustajalle, Erkki ”Susi” Pulliaiselle.
Veli Pohjonen
Wednesday, December 31, 2008
Maakaasukiista lisää pellettien kysyntää
Joulukuussa (2008) Venäjän kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti Ukrainalle, että ellei se maksa rästissä olevia kaasulaskujaan, itäinen kaasuhana menee kiinni vuoden vaihteessa. Neuvottelut Ukrainan kanssa ovat Gazpromin mukaan umpikujassa.
Osapuolet eivät ole yhtä mieltä edes velan määrästä, saati sen maksuaikataulusta. Ukrainan presidentti Viktor Justsenko vakuuttaa maansa maksaneen jo lähes kaiken miljardin dollarin kaasuvelasta.
Wednesday, October 22, 2008
Ensitapaaminen ruskopelikaanin kanssa - Meet the Brown pelican
Ensitapaamien ruskopelikaanin kanssa. Se lensi Malibun hiekkarannalla, rannan puolelta malibun laguunille.
First sighting of Brown pelican - Pelacanus occidentalis. It was flying from the sea to Malibu lagoon, west of Los Angeles
Wednesday, October 08, 2008
Piipsannevan pajuveteraani - Grand old man of Piipsanneva energy willow husbandry
Kalle (Esa Kaarlo) Sirviö tuli perustamaan Haapaveden Piipsannevan ensimmäistä energiapajukoetta keväällä 1979. Tässä Kalle kotinsa rappusilla lähes 30 vuotta myöhemmin.
Mr. Esa Kaarlo (Kalle) Sirviö was establishing the first energy willow (Salix) experiment on cut-away peat fuel area in Haapavesi, Piipsanneva peatland. Here Kalle at the steps of his home in Haapavesi near to 30 years later.
.
Monday, October 06, 2008
Ruoan tuotannon on noustava myös Suomessa
Ruoan hinta nousee (2008) kaikkialla maailmassa. Hinnan nousu laukesi, kun Yhdysvallat valitsi maissista tislattavan bioetanolin energiapolitiikkansa johtotähdeksi. Muut viljat seurasivat maissia. Seurauksena oli koko maapalloa koskettava ruokakriisi.
YK:n ruokakokous julisti kesäkuussa 2008 Roomassa, että ruokakriisi on torjuttava ja että vuoteen 2030 mennessä ihmiskunnan on tuotettava ruokaa kaksin verroin nykyiseen verrattuna. Koko maapallon tasolla pääruokaa on vilja.
Tuesday, September 16, 2008
Livojärven hiekkaranta syksyllä - Livojarvi beach in autumn
Livojärven hiekkarantoja Posiolla pidetään yhtenä maamme upeimmista. Syksyn harmaus kyllä pudottaa upeutta pois.
Livojarvi beaches in Posio are some of the longest lake beaches in Finland. The greyness of autumn is already seen here.
.
Monday, September 15, 2008
Etiopian esimerkistä mallia kehitysapuun
Kehitysapu etelän köyhille maille käynnistyi 1950. FAO:n pääjohtaja varoitti, että silloisella maailman menolla kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on tuomittu elinikäiseen nälkään tai aliravitsemukseen.
Synkkä ennustus herätti rikkaat maat, ja ne alkoivat maksaa
vuotuisista verovaroistaan kolehdin kehitysapuun. Suomi lähti mukaan 1966, kun ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto.
Wednesday, September 03, 2008
Bioetanoli uuteen harkintaan
Maailmantaloudessa vakavasti otettavia hyödykkeitä ovat sellaiset,
joita voi ostaa ja myydä pörssissä. Tyypillinen kaupattava hyödyke on öljy. Elokuun 2008 lopulla sitä sai ostaa ja myydä 114 dollarin
tynnyrihintaan, mikä vastaa 49 eurosenttiä litralta.
Etanoli on ainut bioenergian laji, joka on hyväksytty
tavarapörsseihin. Se vietiin Chicagon pörssiin maaliskuussa 2005.
Elokuun 2008 lopulla etanolin noteeraus oli 2,3 dollaria
gallonalta, mikä vastaa 42 eurosenttiä litralta.
Friday, August 22, 2008
Puun hinta jäi kivihiilen jalkoihin
Energiapuuta on metsässä kasvava ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Jos männiköstä harventaa tyveltään 5–6 senttisiä soiroja, ne kelpaavat vain energiapuuksi. Jos männyn tyven läpimitta on kymmenen senttiä, sen saa myytyä paperipuuksi.
Paperipuu on puunjalostuksen arvopuuta, ja siitä kuuluu maksaa enemmän kuin energiapuusta. Vuoden 2008 alkupuolella tienvarteen asti korjatun paperipuun kauppahinta oli 35 euroa kuutiolta, kun energiapuusta lienee saanut Tilastokeskuksen havainnoinnin mukaan vain noin 25 euroa.
Sunday, August 17, 2008
Sotajoki keskijuoksultaan - Sotajoki river downstream
Loppukesän sunnuntaina Sotajoki virtaa rauhallisesti keskijuoksullaan, Kemihaaran suunnalla.
On a calm end of the summer Sunday the Sotajoki river flows peacefully some 50 km downstream from Sotatunturi fell, in Savukoski.
Sunday, August 10, 2008
Saturday, August 09, 2008
Soiden uudisraivausta Pohjois-Pohjanmaalla - Reclamation of peat bog to oats
Maanviljelijä Iikka Tolonen esittelee laajinta uudisraivausta Rantsilan - Limingan - Ruukin tienoilla, minkä hän tiesi. Kyseessä on Katonsuon vuodenikäinen raivio, yhteensä 37 hehtaaria. Se oli viljelty kauttaaltaan ensimmäisen vuoden kauralle.
Friday, August 08, 2008
Raahen tervatapahtumassa - Raahe tar festival
yhdessä sitten me päätettiin:
Eiköhän hipsitä kaupunkiin?
No! Mikäpäs siinä, tuumasta toimeen:
Hypättiin hattuun ja loikattiin loimeen
With Taisto Jaakola in Raahe tar production festival.
.







