Metsätilat odottavat hiilimaksua

Euroopan unioni on kuluneen vuoden (2017) ajan kehittänyt uutta ilmastometsän käsitettä. Kehitys on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Metsiä tulisi hoitaa jatkossa niin, että tulevien vuosien puusto varmasti nielee ilmakehän hiiltä.

Laajemmalla tasolla kunkin EU-maan tulisi toimia jatkossa niin, että sen biomassan hiilivarasto kasvaa vuodesta toiseen. Pysyvä hiilivarasto tarkoittaa pääosaksi monivuotisten puiden runkoja, oksia ja juuria.

Ilmastohiilen varastoa mitataan hiililuvulla. Se kertoo paljonko kussakin valtiossa, maakunnassa, yhteismetsässä tai perhemetsässä on keskimäärin hiiltä, kiloina neliömetriä kohti.

Suomessa puuston biomassa on jokavuotisista hakkuista huolimatta lisääntynyt jo puolen vuosisadan ajan. Vuoden 2017 kasvukauden jälkeen meillä on puuta kaikkiaan 2518 miljoonaa kiintokuutiota. Alkuainehiiltä rungoissa, oksissa ja juurissa on kaikkiaan 878 miljoonaa tonnia.

Kun hiilivaraston jakaa Suomen koko maapinta-alalla (304 000 neliökilometriä), saamme keskimääräisen hiililuvun. Se on 2,89 kiloa hiiltä neliömetrillä.Vuosi sitten lukema oli 2,86 kiloa hiiltä neliöllä. Suomen puuston hiilivarasto on kuin nykypäivän pankkitili. Se paisuu 1,2 prosenttia vuodessa.

Suomen puustosta kasvaa pääosa tavallisilla metsätiloilla. Metsälön keskipinta-alalta on noin 30 hehtaaria. Jokainen metsätilallinen voi laskea tänään oman tilansa hiililuvun kirjautumalla verkko-osoitteeseen metsaan.fi.

Otetaan esimerkiksi eräs Etelä-Suomen tila nimeltään Metsola. Se on kokonaispinta-alaltaan 15,9 hehtaaria, ja puuta siellä on 1760 kiintokuutiota. Alkuainehiiltä on vastaavasti 621 tonnia.

Metsolan hiililuku on 3,91 kiloa hiiltä neliöllä. Lukema nousee seuraavana vuonna tasolle 4,04. Nousua vuodessa on runsaat kolme prosenttia.

Hiililuvun seuranta kannattaa aloittaa kunkin metsätilan tasolla. Hiililuvulla on niille rahallinen arvonsa.

Normaalisti arvotus perustuu Euroopan unionin hiilidioksidin päivittäisen päästökaupan pörssihintaan. Joulukuun alussa 2017 siitä laskettu alkuainehiilen hinta oli 26,7 Euroa tonnilta.

Toinen vaihtoehto on kytkeä arvotus ilmaston päälämmittäjän, kivihiilen maailmanhintaan. Suurimmasta, Australian kivihiilipörssistä johdettu alkuainehiilen arvo oli marraskuussa 95,7 euroa tonnilta.

Maailmalla, Euroopassa ja Suomessakin on Pariisin ilmastokokouksen jälkeen ollut esillä hiilimaksun luominen sekä fossiilipolttoaineiden päästövirroille että kasvavien metsien hiilen nieluvirroille. Hiilimaksu kerätään kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastorahastoihin. Rahaliikenne kulkee kahteen suuntaan: fossiilipäästäjät maksavat, hiilensitojat laskuttavat.

Kun rahastot saadaan aikaiseksi, suomalaiset metsätilat voivat heti laskuttaa Euroopan unionin ilmastorahastoa hiilen nieluvarastonsa vuotuisesta suurenemisesta. Käyttämällä esimerkkinä Metsolan tilan alkuainehiilen vuosinousua sekä EU:n päästökaupan hiilihinnoittelua, tilan vuosilaskutus olisi 546 Euroa. Mutta jos hiilihinnoittelu menisi ilmastolle todellisemman maailmankaupan, kivihiilen pörssihinnan mukaan, esimerkkitilan vuosilaskutus olisi 1960 Euroa.

Jatkamalla nykyistä metsänhoitoa esimerkkitilan tulevat hiilen ilmastolaskutukset olisivat samalla tasolla.

Euroopan unionin ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Metsiemme hiililuvun seuranta kertoo, että metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Metsätiloistamme olisi malliksi muillekin EU-maille.

VELI POHJONEN

Länsi-Uusimaa. Mielipide. 11.12.2017.