Varsinais-Suomen metsistä ei synny hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki kertoo, montako kiloa ilmakehään päätyy harmillista liikahiiltä, kun ajaa esimerkiksi autolla tai lämmittää taloaan maakaasulla. Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastoa lämmittäviä päästöjä lähti taivaalle itseäsi kohti, yritystäsi kohti, kuntaasi, maakuntaasi tai koko maata kohti.

Euroopan unioni on ollut kuluneen vuoden ajan huolestunut Suomen metsien hiilijalanjäljestä. Hakkuut lisääntyvät ja biotalous paisuu. Tuleeko metsistämme samalla ilmaston hiilijalanjälkiä, entistä useammin ja entistä painavampia?

Esimerkkinä voi käyttää koko Varsinais-Suomea. Metsiä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja muokataan, taimia istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan. Jääkö Varsinais-Suomen metsiltä hiilijalanjälki?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsiämme jo vuodesta 1921. Varsinais-Suomen puuvarasto on viimeksi mitattu vuosina 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 88 miljoonaa kuutiota ja loppuvuonna 91 miljoonaa kuutiota. Varsinais-Suomen koko maapinta-alaa kohti lasketut puun määrät olivat vastaavasti 82,5 ja 85,3 kuutiota hehtaarilla.

Runkopuusta johdettu alkuainehiilen tiheys (rungot, oksat ja juuret) oli 29,1 tonnia hehtaarilla vuonna 2011 ja 30,1 tonnia hehtaarilla 2015. Vuotuisista hakkuista huolimatta Varsinais-Suomen hiilivarasto kasvaa.

Koko maakunnan tasolla Varsinais-Suomen metsistä ei hiilijalanjälkeä synny. Tilanne on päinvastainen. Harmillista liikahiiltä ei lähde taivaalle. Sen sijaan Varsinais-Suomen puut nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Määrältään nieluvirta on keskimäärin 0,25 tonnia vuotta ja maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Vuodesta 2004 lähtien Euroopan unionin pörssit ovat hinnoitelleet fossiilisista polttoaineista ilmakehään nousevan hiilen päästövirran. Joulukuussa 2017 päästövirran hinta oli 26,4 Euroa alkuainehiilen tonnia kohti.

Jos Varsinais-Suomi voisi laskuttaa Euroopan unionin ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 6,56 euroa vuodessa ja koko Varsinais-Suomen maa-alalta (1,07 miljoonaa hehtaaria) noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaammiksi tulevat metsien hiilen nieluvarastot. Metsiin imeytyville vuotuisille hiilen nieluvirroille syntyy lopulta rahoituksensa niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.

Ilmastonmuutoksen merkitys ja pitkäkestoisuus ovat sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilen nieluvirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä metsäverotukseen.

Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessaan hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi -palvelun pohjalta ja kännykkäsovelluksella. Siinä voi käyttää apuna härvelihelikopteria tai pienlentokoneen laserkeilausta.

Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoitusten pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi verotuksen ylempi taso, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

Veli Pohjonen

LUKIJOILTA Turun Sanomat 16.12.2017