Maapallolle pitäisi palauttaa valtava määrä metsää

Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla voidaan vain hidastaa ilmaston lämpenemistä tai parhaassa tapauksessa pysäyttää se nykytasolleen.

VIELÄ 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä vehreämpänä. Luonnonmetsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Vehreä biomassa koostuu valtaosin monivuotisten puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Alkuainehiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä alkuainehiiltä oli vähemmän, 550 miljardia tonnia.

SITTEMMIN metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden vuoksi alati kiihtyen. Nyt metsät ovat huvenneet niin, että ne peittävät enää 31 prosenttia maapallon pinnasta. Metsien hiilen määrä on pudonnut 550:een ja ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut 850 miljardiin tonniin.

Metsät ja ilmasto ovat seurustelleet pitkään, mutta nyt osat ovat vaihtuneet. Ilmastopelin valttikortti, enemmistö alku­ainehiiltä, on siirtynyt metsiltä ilmakehälle.

Metsien vähenemällä oli syvällinen vaikutus maapallon ekosysteemiin. Puista peräisin oleva alkuaine hiili päätyi hiilidioksidina taivaalle ja käynnisti muutoksen.

Ilmakehän liiallinen hiilidioksidi on ihmiskunnalle haitaksi. Ilmasto lämpenee, muuttuu tuuliltaan myrskyisämmäksi ja sateiltaan ruoantuotannolle entistä arvaamattomammaksi. Tämän ovat viime vuosina saaneet kokea sekä rikas Amerikka että köyhä Afrikka.

Jo hälyttävän pitkälle edenneen ilmastonmuutoksen alkusyy ei ole fossiilisissa aineksissa: öljyssä, kivihiilessä, maakaasussa ja sementin lähtöaineissa. Niiden hyödyntäminen teollisella kaudella vain kiihdytti kasvihuoneilmiötä, ja se kiihdyttää ilmiötä edelleen.

MIKÄ metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla kasvihuoneilmiötä ei pystytä poistamaan. Niillä ilmaston lämpenemistä voi vain hidastaa tai parhaassa tapauksessa pysäyttää nykytasolleen.

Ilmastonmuutos on edennyt liian pitkälle. Maapallo odottaa massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme.

Eikä ilmaston liikahiilen poistamista ole enää syytä viivyttää. Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa tänä syksynä (2017) puhunut James Hansen esittää, että ilmakehästä olisi poistettava hiiltä vähintään 150 miljardia tonnia. Aikaa massiiviseen vuosimetsitykseen tarvitaan vuoteen 2100 asti, mutta puiden istuttamiseen on ryhdyttävä heti.

Jotta ilmakehästä voi siirtää hiiltä 150 miljardia tonnia maapallon uusiin metsiin, pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa 6,2 miljoonaa neliökilometriä. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 9,2 miljoonaa neliökilometriä.

MAAPALLON metsien ja ilmaston seurustelu jatkuu. Maapallo odottaa vuosisadan metsämarssia – se on pian edessämme. Vahvojen ilmastometsien maaksi sata vuotta marssineella Suomella on aiheeseen annettavaa.

Veli Pohjonen

Helsingin Sanomat. Mielipide 27.11.2017