E-P:n metsistä ei synny hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki kertoo, montako kiloa ilmakehään päätyi harmillista liikahiiltä, kun ajoi esimerkiksi autoaan tai lämmitti taloaan maakaasulla.

Hiilijalanjälki mittaa, paljonko ilmastopäästöjä lähti taivaalle itseäsi kohti, yritystäsi kohti, kuntaasi, maakuntaasi tai koko maata kohti.
Euroopan unioni on ollut kuluneen vuoden ajan huolestunut Suomen metsien hiilijalanjäljestä. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Tuleeko metsistämme samalla ilmaston hiilijalanjälkiä, entistä useammin ja entistä painavampia?

Esimerkkinä voi käyttää koko Etelä-Pohjanmaata. Metsiä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja muokataan, taimia istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan. Jääkö Etelä-Pohjanmaan metsiltä hiilijalanjälki?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsiämme jo vuodesta 1921. Etelä-Pohjanmaan puuvarasto on viimeksi mitattu vuosina 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 104 miljoonaa kuutiota ja loppuvuonna 108 miljoonaa kuutiota. Etelä-Pohjanmaan koko maapinta-alaa (1,34 miljoonaa hehtaaria) kohti lasketut puun määrät olivat vastaavasti 77 ja 80 kuutiota hehtaarilla.

Runkopuusta johdettu alkuainehiilen tiheys (rungot, oksat ja juuret) oli 27,3 tonnia hehtaarilla vuonna 2011 ja 28,4 tonnia hehtaarilla 2015. Vuotuisista hakkuista huolimatta Etelä-Pohjanmaan hiilivarasto kasvaa.

Koko maakunnan tasolla Etelä-Pohjanmaan metsistä ei hiilijalanjälkeä synny. Tilanne on päinvastainen. Harmillista liikahiiltä ei lähde taivaalle. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaan puut nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Määrältään nieluvirta on keskimäärin 0,26 tonnia vuotta ja maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Vuodesta 2004 lähtien Euroopan unionin pörssit ovat hinnoitelleet fossiilisista polttoaineista ilmakehään nousevan hiilen päästövirran. Joulukuun puolivälissä 2017 päästövirran hinta oli 26,2 Euroa alkuainehiilen tonnia kohti.

Jos Etelä-Pohjanmaa voisi nykyhinnoin laskuttaa Euroopan unionin ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 6,87 Euroa vuodessa ja koko Etelä-Pohjanmaan maa-alalta noin yhdeksän miljoonaa Euroa vuodessa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaammiksi metsien hiilen nousevat. Ilmastonmuutoksen merkitys ja pitkäkestoisuus ovat sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilen nieluvirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä metsäverotukseen.

Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessaan hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi palvelun pohjalta ja kännykkäsovelluksella. Siinä voi käyttää apuna härvelihelikopteria tai pienlentokoneen laserkeilausta.

Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoitusten pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi valtiovarainministeriö, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona.

VELI POHJONEN

Ilkka. Lukijoilta. 17.12.2017