Hiilimaksulle alkaa olla tarve

Euroopan unioni on kuluneen vuoden pompottanut Suomen metsiä uudella ilmastosäännöllä. Pompotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Metsiä tulisi hoitaa jatkossa niin, että tulevien vuosien puustomme nielee varmasti ilmakehän hiiltä.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä unioni metsätiloiltamme oikein haluaa tai mitä se tulee metsätiloiltamme saamaan?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla jo 12 kertaa, vuodesta 1921 lähtien. Voimme vastata kruununvoudeille maailman tarkimmilla, lähes sadan vuoden yli ulottuvilla metsälaskelmilla.

Vuoden 2017 kasvukauden jälkeen meillä on puuta kaikkiaan 2518 miljoonaa kiintokuutiota. Alkuainehiiltä puustossa (rungot, oksat ja juuret) on kaikkiaan 878 miljoonaa tonnia. Kun tämä jaetaan Suomen koko maapinta-alalla (304 000 neliökilometriä), saamme Suomelle kansallisen metsien hiililuvun. Se on 2,9 kiloa hiiltä neliömetrillä.

Suomen puustosta kasvaa pääosa tavallisilla metsätiloilla. Joka kesä tila saa aikaan hiilen nieluvirran. Se tulee taivaalta kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin. EU arvostaa metsätilaa alkuainehiilen nieluvarastona ei niinkään myytävinä puun kiintokuutioina. Luonnonvarakeskuksen laskenta kertoo, että Suomen metsätaloudessa ne molemmat kasvavat.

Yksittäinen metsätilallinen voi laskea oman ilmastohiilen manttaalilukunsa kirjautumalla verkko-osoitteeseen metsaan.fi. Otetaan esimerkiksi todellinen, eräs verkko-osoitteen tila, nimeltään Metsola. Se on kokonaispinta-alaltaan 15,9 hehtaaria, ja puuta siellä on 1760 kiintokuutiota. Alkuainehiiltä on vastaavasti 621 tonnia.

Metsolan ilmastohiilen manttaaliluku on 3,91 kiloa hiiltä neliöllä. Lukema nousee seuraavana vuonna tasolle 4,04. Nousua vuodessa on runsaat kolme prosenttia.

Metsätilojemme hiili kannattaa nostaa pöydälle. Sillä on nimittäin rahallinen arvonsa.

Alkuainehiilen ilmastoarvona käytetään yleisesti hiilidioksidin päivittäisen päästökaupan pörssiarvoa. Marraskuussa 2017 se oli 28 Euroa tonnilta.

Ilmaston kannalta alkuainehiilen arvo kannattaisi kytkeä ilmaston päälämmittäjän, kivihiilen maailmanhintaan. Koko maapallon kannalta elävän puuston tänään varastoima hiili on yhtä arvokasta kuin koksin taannoin varastoima fossiilinen hiili. Australian pörssissä kivihiilen lokakuun 2017 hinta oli 98 euroa, alkuainehiilen tonnia kohti laskettuna.

Maailmalla, Euroopassa ja Suomessakin on Pariisin ilmastokokouksen jälkeen ollut esillä hiilimaksun luominen kaikille fossiilipolttoaineille. Hiilimaksu kerryttäisi ilmastorahastoja. Ilmaston muutos on edennyt jo niin pitkälle, että hiilimaksulla alkaa olla tarve.

Kun rahasto saadaan aikaiseksi, suomalaiset metsätilat voivat heti laskuttaa Euroopan unionin ilmastorahastoa hiilen nieluvarastonsa vuotuisesta suurenemisesta. Käyttämällä esimerkkinä Metsolan tilan alkuainehiilen vuosinousua sekä EU:n päästökaupan hiilihinnoittelua, tilan vuosilaskutus olisi 582 Euroa. Mutta jos hiilihinnoittelu menisi ilmastolle todellisemman maailmankaupan mukaan, kivihiilen pörssihinnan mukaan, esimerkkitilan vuosilaskutus olisi 1990 Euroa.

Jatkamalla nykyistä metsänhoitoa suomalaisten metsätilojen tulevat hiilen ilmastolaskutukset olisivat samalla tasolla.

Euroopan unionin kruununvoutien ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Metsiemme hiililuvun seuranta kertoo, että metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Metsätiloistamme olisi malliksi muillekin EU-maille.

VELI POHJONEN

KP24 Uutiset. Kolumni. 28.11.2017