Sunday, May 15, 2011

Uusiutuva kaasu ajaa asemiin


Kaasu oli viimeksi vahvana mukana Suomen energialinjauksisa 1990-luvun alussa. Eduskunta hylkäsi silloin viidennen ydinvoimalan. Vaihtoehdoksi tuli Venäjältä ostettava maakaasu. Sen näkyvin puoltaja oli silloinen nuori kansanedustaja Matti Vanhanen.

Sittemmin ydinvoima meni kaasun edelle ilmastosyistä. Uraani ei päästä hiilidioksidia, mutta maakaasu sitä päästää.

Friday, April 22, 2011

Apu Etiopiaan maksoi vaivan


Yli puolet uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista kannattaa kehitysavun lisäämistä. Kehitysapua silti mollattiin vaalien alla olan takaa.

Mollaus sai alkunsa runsas vuosi sitten, kun Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos vertasi kehitysapua Kankkulan kaivoon.

Mollaajilta oli hämärtynyt avun suuri linja. Se vedettiin jo yli 50 vuotta sitten. Maapallon ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja varoitti 1950, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa elinikäiseen nälänhätään. Kehitysavun tehtäväksi tuli torjua nälkä.

Apu Etiopiaan maksoi vaivan


Yli puolet uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista kannattaa kehitysavun lisäämistä. Kehitysapua silti mollattiin vaalien alla olan takaa.

Mollaus sai alkunsa runsas vuosi sitten, kun Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos vertasi kehitysapua Kankkulan kaivoon.

Monday, February 21, 2011

Päästökaupan rinnalle hiilen palautus


YK:n ponnisteluista, ilmastokokouksista ja EU:n päästökaupasta huolimatta hiilidioksidin nousua ei ole saatu kuriin. Tämä näkyy mittauksissa niin Suomessa, Alaskassa kuin Hawaijillakin.

Vuodesta 1958 ilmakehän hiilidioksidi on lisääntynyt 24 prosenttia. Nousu on herkeämätöntä. Viime vuosina se on ollut jopa hivenen kiihtyvää.

Kiotossa 1997 sovittu hiilidioksidin päästöihin rajoittunut ilmastopolitiikka vaikuttaa tuskastuttavan hitaasti. Jatkossa tulisi ottaa käyttöön myös muita menetelmiä, esimerkiksi hiilidioksidin palauttaminen ilmakehästä maa- ja metsätiloille, niiden puustoon ja maaperään.

Tuesday, August 31, 2010

Pelletti on vientienergiaa


Puupelletti nousi koko 2000-luvun alkupuolen. Tehtaita rakennettiin eri puolille Suomea, useimmiten kytköksissä sahateollisuuteen.

Vuonna 2009 pelletin tuotanto ensi kerran väheni. Sahoilta ei tullutkaan pellettikoneille höylänlastua niin kuin ennen. Kyseessä lienee tilapäinen notkahdus, mikä liittyy sahatavaran markkinoihin.

Friday, August 13, 2010

Karkaavat ravinteet voi haravoida


Tuotamme luonnolle kiusallisia ravinteita yhä enemmän 2000-luvulla. Hyvä esimerkki on kaupunkien jäteveden puhdistuksessa erottuva typpi- ja fosforipitoinen liete. Emme osaa kierrättää sitä sujuvasti peltoon tai metsään. Kasvit kyllä typen ja fosforin osaisivat käyttää.

Friday, August 06, 2010

Kehitysavussa on hyvä olla mukana


Heikintytär katseli Huidunperältä (MT 28.7.2010) kehitysapua kovin pessimistisesti. Kyynisiä ja koomisiakin kokemuksia kyllä kuulee sekä meiltä että Ruotsista. Pieniä takaiskuja tärkeämpää on kuitenkin avun suuri linja. Se alkoi jo 1950, kun FAO:n pääjohtaja varoitti, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on joutumassa elinikäiseen nälkään. Kehitysavun tehtäväksi tuli torjua uhkaava tilanne.

Friday, July 16, 2010

Turpeen energia kannattaa ottaa talteen


Kesäkuussa (2010) suomalainen Tiedeakatemia julkaisi jyrkän turvevastaisen kannanoton. Turve aiheuttaa kohtuuttoman paljon hiilidioksipäästöjä siitä saatavaan energiamäärään verrattuna.

Turpeen verotusta ollaan nostamassa. Europarlamentin ympäristö- että teollisuusvaliokunta ovat torjuneet turpeen uusiutuvana energiana. EU:lle turve ja kivihiili ovat ympäristön kannalta samanarvoisia, kertakäyttöisiä, hiilidioksidia päästäviä polttoaineita.

Tuesday, May 11, 2010

Mosaiikkia Fartassa - Eucalyptus mosaic in Farta

.
Eukalyptus kasvaa mosaiikkimaisesti Fartan kunnassa, Tana-järven itäpuolella. Kuva Tana-Beles hankealueen länsilaidalta. Etiopian maatilojen hiilimö - koeala nro 1 on mitattu tällä alueella, kuvasta hieman vasempaan.

Eucalyptus grows as mosaic in Farta woreda, east of Lake Tana. The photo is from western edge of Tana-Beles project area. 

Sunday, May 09, 2010

Paluu Papyrus-kaislojen taa - Sun sets behind the Papyrus reeds

.
Aurinko laskee Papyrus -kaislojen (Cyperus papyrus) ja Tana-järven taakse Bahir Darissa.
 
Sun sets behind Papyrys reeds (Cyperus papyrus) and lake Tana in Bahir Dar.

Papyrus swamps have the potential to sequester large amounts of the carbon (1.6 kg C m-2 y-1) when detritus accumulates under water in anaerobic conditions, but they are a net source of carbon release to the atmosphere (1.0 kg C m-2 y-1) when water levels fall to expose detritus and rhizomes to aerobic conditions (Jones et al.)

Sunday, May 02, 2010

Ilma selkeni Amharassa - The air cleared up from dust in Amhara

.




Lyhyet sateet saapuivat lopulta, pitkällisen kuivan kauden jälkeen paitsi Amharan läänin vuorille, myös Tana-järven laaksoon.

Aamulla auringon noustessa ilma oli minun aikanani ensimmäistä kertaa niin kirkas, että Tana-järven yli näkyivät vastakkaisen rannan vuoret. Alemmassa kuvassa näkyy lintujen pesimävuori Woretan kaupungin takana, Debre Taborin tien varressa.


After the long dry season the short rains (belg) finally arrived. The weather cleared up.

Friday, April 23, 2010

Hyvästi Hermosa - Goodbye Hermosa beach

.
Perjantai, aamusella klo 8:30. Hyvästi Hermosan hiekkaranta. Lennämme tänään Dubaihin ja sieltä edelleen Addis Abebaan.

Aamu oli kirkas ja tyven, maininkeja oli silti riittävästi lainelautailijoille (tyrskyn takana näkyy yksi).

Friday, in the morning at 08:30. Goodbye Hermosa beach. We will fly today to Dubai and further to Addis Ababa.

Morning was calm and bright. There were enoughs surfing waves for surfers, however (in the middle of the photo one is seen).

Thursday, April 22, 2010

Pelikaaneja iltaruskossa - Brown pelicans at sunset

.

Aurinko laski Topanga-vuorten taakse, Venice hiekkarannalta kuvattuna. Ruskopelikaanit kalastivat herkeämättä Santa Monican lahdella.

The sunset at Venice beach; in the horizon the Topanga mountains. Brown pelicans were fishing relentlessly on Santa Monica Bay.

Ruskopelikaani kalastaa - Brown pelican fishing



Ruskopelikaani (Pelecanus occidentalis) kalastaa muista pelikaaneista poiketen tiiran tai kuningaskalastajan tapaan. Kun "valkopelikaanit" kalastavat uidessaan, ruskopelikaani kiertelee useamman metrin korkeudella veden pinnan yläpuolella ja syöksyy kalan paikallistettuaan siivet supussa suoraan veteen.

Mutta mikä on ihmeellistä, ruskopelikaani tekee syöksyssä kiertoliikkeen niin että sen ruumis tulee selkä edellä veteen ja jalat sojottavat ylöspäin. Samalla se kuitenkin kiertää pitkän kaulansa niin, että näköyhteys kalaan ei mene ylösalaisin.

Molemmat kuvat on otettu Venice hiekkarannalla, Los Angelesin edustalla. Yläkuva aamukalastuksesta (6.4.2010) ja alakuva iltaruskon kalastuksesta (22.4.2010).


Brown pelican (Pelecanus occidentalis) differs from the other pelicans when it fishes. The white pelicans fish when swimming. The Brown pelican flies or hovers like tern or king fisher several meters above the water surface. When locating the fish it dives to the water like a missile.

But what is surprising, it twists the body while diving so that the shoulders hit the water first, the legs point to the sky, but the head and eyes are still in "correct position".

Both photos have been taken on Venice beach, in front of Los Angeles, the upper one during morning fishing (6.4.2010) and the lower one during the sunset fishing (22.4.2010).

Monday, April 19, 2010

Auringonlasku Santa Monican lahdella - Sunset at Santa Monica bay



Kalifornian lomamme (huhtikuussa 2010) aikana sattui yksi mainio auringonlasku. Olimme Santa Monican lahdella, Manhattattan - hiekkarannan laiturilla. Ruskopelikaanit lensivät auringon edessä.


During our California travel in April 2010 we managed to see one spectacular sunset (most of the afternoons were cloudy). This happened at Santa Monica bay, northeast of Manhattan beach. Brown pelicans (Pelecanus occidentalis) were flying in front of the sun.

Friday, January 08, 2010

Susikannan elpyminen oli luonnonsuojelun menestystarina

    Sallan kunnassa, Korvatunturin eteläpuolella sijaitseva Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema on toiminut jo yli 50 vuoden ajan. Aseman perusti 1967 nuori Helsingin yliopistotutkija, myöhemmin Oulun yliopiston professorina toiminut, ja sittemmin kansanedustajaksi edennyt Erkki ”Susi” Pulliainen. Lempinimensä mukaisesti Erkki Pulliainen on suurpetotutkija, intohimoisin ja tuotteliain riista-alan tiedemies Suomessa, minkä ala tuntee.

    Pulliainen tutki Värriön kairassa, itärajan rajan pinnassa, mikä merkitys silloisen Neuvostoliiton puolen suurpedoilla oli Suomen riistakannoille. Meillä oli sotien jälkeisellä kaudella vahva usko siihen, että etenkin susia on rajantakaisissa erämaissa lähes loputtoman paljon. Kiihkein, eduskunnan hyväksymä kantamme oli, että kaikki rajan ylittäneet, Suomen puolelle harhautuneet sudet on paras heti lopettaa. Jokaisesta ammutusta sudesta maksettiin 500 markan tapporaha. 

    Pulliaisen susitutkimusta avustivat rajavartijat. He kirjasivat niin kesällä kuin etenkin talvella kaikki rajakaistan säännöllisillä partiomatkoilla näkemänsä suurpetojen jäljet. Rajavartijat kokosivat muistiinpanot ja postittivat ne Värriöön, mistä ne siirrettiin Erkki Pulliaiselle ensin Helsingin yliopistoon, sittemmin Ouluun ja myöhemmin eduskuntaan.

    Pulliainen tutki aineistoa ja mallitti susikantojen kehitystä molemmin puolin rajaa. Johtopäätös oli etenkin itä- ja koilliskairan asukkaille yllättävä. Neuvostoliiton puolen susikanta ei ole suinkaan loputon, vaan vähenevä. Siksi sudenpyyntiä tulisi Suomen puolella rajoittaa. Muuten oma susikantamme on vaarassa hävitä. Värriön tutkimusasema sai jo varhain Lapissa lempinimensä ”Pulliaisen petosiittola”.

    Kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa, todellinen susitilanne alkoi valjeta. Liikkuminen Kantalahden – Kuolan kairoissa, normaalia rajavyöhykettä lukuun ottamatta, vapautui niin tavallisille venäläisille kuin heidän vieraikseen tulleille suomalaisille. Yllätyksekseen suomalaiset luontomatkailijat tai –tutkijat eivät talvisessa itäpuolen kairassa susiin tai niiden jälkiin juuri törmäilleet.

    Kun moottorikelkkailu oli vapautunut Venäjällä, se toi auttamattomana kylkiäisenään susien salametsästyksen. Onneksi Venäjän puoleinen Lapin luonnonpuisto jäi moottorikelkalle kielletyksi alueeksi. Salametsästys ei sinne asti yltänyt. Itänaapurin puisto on kooltaan 22 kertaa Värriön luonnonpuistoa suurempi, riittävän suuri suojelemaan Kuolan niemimaan ja sen lähialueiden susikantaa.

    Naapurimme Lapin luonnonpuisto ei kuitenkaan ulotu Suomen rajalle asti. Itärajamme takana on moottorikelkoille vapaa välivyöhyke. Sudet eivät enää Venäjän kaudella ole uskaltaneet ylittää välivyöhykettä ja siirtyä Suomeen samassa määrin, kuin ne tekivät moottorikelkattomalla Neuvostoliiton kaudella. Tämä näkyy Värriön tutkimusaseman yli 50 vuotta kestäneissä suurpetojen havaintosarjoissa.

    Yllättävän analyysin molemman puolisiin susikantoihin saimme venäläisiltä tiedemiehiltä 2007, kun vierailimme Värriön kenttämestari Teuvo Hietajärven kanssa rajan takaisessa Lapin luonnonpuistossa. Venäläiset susitutkijat kiittelivät erämaista Suomea siitä, että olimme onnistuneet suojelemaan suden Värriössä ja muissa Itä- ja Pohjois-Lapin luonnonpuistoissa.

    Koko Kantalahti – Kuolan alue ja siihen kuuluva Lapin luonnonpuisto olivat kuulemma saaneet läntiseltä naapuriltaan säännöllistä susikannan vahvistusta. Niinpä susi on onnistuttu Venäjän Lapin luonnonpuistossa suojelemaan. Kiitos Värriölle ja muille Suomen Lapin luonnonpuistoille, oli isäntiemme illallispuheen ympäristöviesti.

    Tänään Suomen elinvoimainen, tosin vielä laikuittain paikallinen susikanta on levinnyt koilliskairasta lounaaseen aina Hangon ja Tammisaaren lähivyöhykkeitä myöten. Sutemme ovat tykästyneet muun muassa Varsinais-Suomen runsaisiin hirven ja valkohäntäpeuran kantoihin.

    Suden onnistunut suojelu Suomen luonnon eläimistössä on luonnonsuojelun menestystarina, mitä emme olisi 50 vuotta sitten pystyneet edes kuvittelemaan. Suden pelastaminen on ympäristötieteelle vähintään samaa luokkaa kuin aikanaan sodanjälkeisten DDT-myrkkyjen uhkaaman merikotkan pelastaminen Suomen- ja Pohjanlahdella.

    Puhtia suden suojelu on saanut Värriön tutkimusasemalta yli puolen vuosisadan ajan. Suurin kiitos Suomen suden suojelusta kuuluu aseman perustajalle, Erkki ”Susi” Pulliaiselle.

Veli Pohjonen

Käsikirjoitus 8.1.2010

Wednesday, December 31, 2008

Maakaasukiista lisää pellettien kysyntää


Joulukuussa (2008) Venäjän kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti Ukrainalle, että ellei se maksa rästissä olevia kaasulaskujaan, itäinen kaasuhana menee kiinni vuoden vaihteessa. Neuvottelut Ukrainan kanssa ovat Gazpromin mukaan umpikujassa.

Osapuolet eivät ole yhtä mieltä edes velan määrästä, saati sen maksuaikataulusta. Ukrainan presidentti Viktor Justsenko vakuuttaa maansa maksaneen jo lähes kaiken miljardin dollarin kaasuvelasta.

Wednesday, October 22, 2008

Ensitapaaminen ruskopelikaanin kanssa - Meet the Brown pelican

.
Ensitapaamien ruskopelikaanin kanssa. Se lensi Malibun hiekkarannalla, rannan puolelta malibun laguunille.

First sighting of Brown pelican - Pelacanus occidentalis. It was flying from the sea to Malibu lagoon, west of Los Angeles

Wednesday, October 08, 2008

Piipsannevan pajuveteraani - Grand old man of Piipsanneva energy willow husbandry

.
Kalle (Esa Kaarlo) Sirviö tuli perustamaan Haapaveden Piipsannevan ensimmäistä energiapajukoetta keväällä 1979. Tässä Kalle kotinsa rappusilla lähes 30 vuotta myöhemmin.

Mr. Esa Kaarlo (Kalle) Sirviö was establishing the first energy willow (Salix) experiment on cut-away peat fuel area in Haapavesi, Piipsanneva peatland. Here Kalle at the steps of his home in Haapavesi near to 30 years later. 
.

Monday, October 06, 2008

Ruoan tuotannon on noustava myös Suomessa


Ruoan hinta nousee (2008) kaikkialla maailmassa. Hinnan nousu laukesi, kun Yhdysvallat valitsi maissista tislattavan bioetanolin energiapolitiikkansa johtotähdeksi. Muut viljat seurasivat maissia. Seurauksena oli koko maapalloa koskettava ruokakriisi.

YK:n ruokakokous julisti kesäkuussa 2008 Roomassa, että ruokakriisi on torjuttava ja että vuoteen 2030 mennessä ihmiskunnan on tuotettava ruokaa kaksin verroin nykyiseen verrattuna. Koko maapallon tasolla pääruokaa on vilja.