Ilmastoajattelu uusiin uomiin

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta, vaalilupaustaan seuraten. Kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Päätös ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Presidentti George W. Bush tyrmäsi 2001 vastaavalla tavalla Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Päästötalous huojahtelee Euroopan unionissakin. Uusiutuvaa bioenergiaa (metsäenergiaa) vastustava rintama vahvistuu.

Kesäkuun alussa EU-parlamentin ympäristövaliokunnan tuore raportti hätkäytti etenkin Kemiä ja sitä ympäröivän alueen metsänkasvattajia. Raportti ehdottaa muun muassa, että turvemailta ei saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta, purusta tai mäntyöljystä.  Raportin seurauksena Kaidi-yhtiö päätti lykätä Kemin biodieseltehtaan rakennustöitä. Työ alkaa vasta, kun Kaidi pääsee varmuuteen EU:n lopullisesta ilmastokannasta.

Pelkkä päästöjen pudotus ei olisi riittänyt ilmastokamppailussa muutenkaan. Ilmakehän hiilidioksidia on yritetty rajoittaa vuodesta 1990 alkaen. Pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Nyt lukema on 407, viisitoista prosenttia korkeampi.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia vaihtoehtoja on esitetty kaksi, biohiili ja metsitys.

Biohiili on räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä. Biohiili on paahdettu niin, että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

Hieman kalkin tavoin maata parantava biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston. Maailman maataloudelle biohiilellä on lähes rajaton mahdollisuus. Sitä voi verrata keinolannoitteiden keksimiseen 1800-luvun puolivälissä.

Metsätalouden mahdollisuus on maapallon asumattomien maiden metsittäminen. Kasvaessaan puut nielevät hiiltä runkoihinsa ja juuriinsa. Syntyy toinen hiilen nieluvarasto.

Avaruudesta maapalloa tutkaillen mittavin mahdollisuus on Sahara. Metsänhoito katsoo että jos Osaran aukot pystyi Lapissa metsittämään, myös Saharan aukon metsittäminen on nykymenetelmin mahdollista. Suurin haaste on viljeltävien puiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikon satamiin, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoa Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui. Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, on Suomesta tehty vuonna 2014 aloite Yhdistyneille Kansakunnille.

Ilmakehämme puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, YK:n rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot ja lopulta pienviljelijät.

Hallinnollisesti Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin ja luovutettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi. YK:n yhteismetsän kuten myös myöhemmin jaettavien yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on annettavaa. Pinta-alaltaan, kestoltaan ja puun kasvultaan riittävää kokemusta löytyy esimerkiksi Kemijärven, Sallan ja Kuusamon yhteismetsistä.

Ilmastoajattelu odottaa uusia avauksia. Peltojen biohiilellä ja Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.

Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, saman jakson myös ilmaston jäähdyttäminen veisi. Sen jälkeen kiertotalous voi pelata biohiilellä ja metsillä vielä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.

VELI POHJONEN

Lapin Kansa. Näkökulma. 1.7.2017