Haketta Martinlaakson kivihiilivoimalaan

Hallitus antoi marraskuun (1993) selonteossaan energiapolitiikalle uuden, Rio de Janeiron ympäristökokouksen hengen mukaisen tavoitteen: hiilidioksidin päästöjen kasvun on pysähdyttävä 1990-luvun lopulla.

Tavoite on ankara. Se on ehkä mahdoton toteuttaa, ellei eniten päästöjä aiheuttavan kivihiilen käyttö vähene, ellei kivihiiltä korvata laajassa mitassa joko maakaasulla tai biopolttoaineella.

Hiilidioksidin päästölistan kärjessä ovat etelärannikon kaukolämpövoimalat. Helsingin kaupungin energialaitos päästi 1992 kivihiilen poltostaan ilmakehään 2,9, Espoon Sähkö 0,5 ja Vantaan sähkölaitos 0,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (yhdessä yhdeksän prosenttia Suomen fossiilisen hiilidioksidin päästöistä).

Hiilidioksidin päästöjen on väitetty vähenevän ydinvoimalla. Väite on väärä. Viides ydinvoimala ei olisi sulkenut etelärannikon kaukolämpölaitoksia.

Päästöt vähenevät vain polttoaineen vaihdolla. Vaihto maakaasuun pudottaa päästöt 58 prosenttiin. Vaihto biopolttoaineeseen pudottaa fossiilisen hiilidioksidin päästöt nollaan.

Siirtymä kivihiilestä biopolttoaineeseen, metsähakkeeseen, käy uudella leijupetipoltolla. Se on Suomessa kehitettyä huipputekniikkaa, jossa meillä (Ahlström ja Tampella) on uusviennin johtoasema. Tekniikkaa ja taloutta epäilevät vierailkoot Ruotsissa, Örebron kaukolämpövoimalassa, joka pari vuotta sitten vaihtoi kivihiilestä hakkeeseen.

Etelärannikon hiilidioksidin päästöjen vähentämisen voisi aloittaa Martinlaakson kivihiilivoimalassa. Martinlaakso voisi olla Suomen Örebro.

Kaukolämpöä tarvitaan Kehä III:n eteläpuolella paljon. Haketta voimalaan voi ajaa pohjoisesta, johtaahan Martinlaakson portille maamme paras, nyt vajaasti hyötyliikennöity moottoritie. Moottoritie lähtee Hämeestä, jossa kasvavat maamme runsaspuustoisimmat metsät. Ne eivät ole aarnimetsiä, vaan ylitiheinä, saasteiden heikentäminä harvennushoitoa kaipaavia, nuoria talousmetsiä. Tiheiköitä on myös Uudellamaalla.

Martinlaakson vaihto kivihiilestä hakkeeseen poikisi monia etuja. Se parantaisi ilman laatua; puuhan on kivihiileen verrattuna myös rikitön. Uusiutuva polttoaine helpottaisi kansainvälisten ilmastosopimustemme pitämistä.

Hakepuun korjuu kohentaisi Uudenmaa-Hämeen metsätaloutta ja talouselämää ylipäänsä, kun menekkiä tulisi puolelle miljoonalle puukuutiolle. Hake loisi työpaikkoja metsätalouteen, urakoitsijoille, kuorma-autoilijoille, konepajoille, tuotekehittelyyn, koulutukseen, eli koko metsä- ja voimasektorin ketjuun. Nyt työpaikat ovat valuneet ulkomaan kivihiilikaivoksiin. Itse kivihiilenkin ostamme velaksi.

Kaiken kotimaisen hyvän lisäksi huipputekniikan leijupetipoltolle uusittu Martinlaakson biovoimala mainostaisi uutta, ekoteollista vientiämme; näkyisihän se lentokoneen ikkunasta ensimmäisenä, vihreänä biomajakkana Vantaan lentoasemalle laskeutuville euro-ostajille.

VELI POHJONEN

Helsingin Sanomat. Mielipide. 15.3.1994