Bioydinvoimaa tankkiin

Nyt kun suomenvoimaksi kaavailtu uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.

Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.

Suomen alue vastaanottaa ydinvoimaa auringosta vuodessa 1,3 tsettajoulea (ykkösen perässä on 21 nollaa). Kun vuonna 2013 energian kokonaiskulutuksemme oli 1,3 eksajoulea (18 nollaa), saamamme aurinkoenergia vastasi tuhatkertaisesti koko kulutustamme.

Auringon ydinvoimassa on energiaongelmiemme ratkaisu. Pulmana on aurinkoenergian varastoiminen. Tarvitsemme kesällä saatavaa säteilyä myös talven aikana.

Puut ovat pulman ratkaisseet. Ne jalostavat aurinkoenergian kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Se on turvallisesti varastoitunut puuainekseen eli biomassaan.

Talvella poltamme tätä bioydinvoimaa takoissamme halkoina, voimaloissa hakkeena ja sellutehtaissa ligniininä.

Puiden aurinkovoimalan rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä, kun ne on kerran istutettu. Tehdasvalmisteiset aurinkopaneelit levitetään maan päälle telineisiin yhdeksi kerrokseksi. Puut kasvavat neulasensa tai lehtensä useaan kerrokseen.

Havupuista tehokkain monikenno on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti istutuskuusikossa on auringon puolelta mitattavaa neulasten pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät tiheään istutetut hybridihaavat.

Ruotsissa on vertailtu 30 vuoden ajan puiden aurinkoenergian sidontaa, kun niitä kasvatetaan biolämmöksi, biosähköksi tai bioetanoliksi. Tehoviljelty hybridihaapa varastoi 110 gigajoulea (yhdeksän nollaa) hehtaarille vuodessa. Lannoitetusta istutuskuusikosta sai 100 gigajoulea.

Teemme ajatusleikin. Ilmasto muuttuu niin että puu alkaa kasvaa koko Suomessa huippuvauhdilla. Kuinka paljon bioydinvoimaa 20 miljoonaa metsähehtaariamme tuottaisivat, jos ne viljeltäisiin biotalouden kuuselle ja hybridihaavalle? Vastaus on kaksi eksajoulea. Se on 54 prosenttia enemmän kuin nykyinen koko energian tarpeemme.

Eipä tehokuusikko tai hybridihaavikko kuitenkaan sovellu kaikkialle maassamme. Eikä kaikkea puuta ole poltettavaksi käytetty ennenkään, eikä käytetä tulevaisuudessakaan.

Bioydinvoiman määrältään valtaisa merkitys paljastuu silti. Puun kasvussa on yhä valjastamatonta voimaa. Tämä on uuden ajattelun biotalouden perusta.

Edistyksellisin on Äänekosken biotuotetehdas. Sen bioydinvoima tarkoittaa biosähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Sähköä tehdas tuottaa 2,4 –kertaisesti omaan tarpeeseen verrattuna. Sähkön tehdas myy valtakunnan verkkoon.

Esimerkki seuraavan sukupolven bioydinvoimasta on sahanpurusta tehtävä bioetanoli. Se tuo puidemme turvallisesti varastoiman aurinkoenergian jokaisen bensiiniautolla ajavan suomalaisen tankkiin.

VELI POHJONEN

Lestijoki-lehti. Mielipide. 1.3.2018