Puuvoima vahvistuu

Nyt kun maahamme nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiamme kokonaiskuvaa. Mistä perusvoimamme on entisaikaan tullut, mistä se nyt tulee, ja mistä se mahtaa jatkossa tulla?

Metsistä saimme sata vuotta sitten pääosan energiaamme. Sitten mukaan tuli ulkomailta laivattu öljy. Se alkoi vahvistua, ja lopulta öljyvoima ohitti puuvoiman. Paaluvuosi oli 1964. Ohitusvaiheen prosentti oli molemmille 39.

Öljy jatkoi nousuaan ja pääsi 61 prosenttiin vuonna 1973. Puuvoima puolestaan painui. Se kävi alimmillaan 15 prosentissa, vuonna 1977.

1970-luvulla hallitus huolestui energian huoltovarmuudesta. Mistä saamme lämpöä ja sähköä jos jokin maailmanpolitiikan kriisi torppaa etenkin öljyn, mutta voi torpata samoin myös kivihiilen ja maakaasun? Näinhän öljylle kävi vuoden 1973 Israelin ja arabien välisen Jom Kippur sodan jälkimainingissa.

Niinpä hallitus päätti nimetä (1978) aihetta pohtivan energiametsätoimikunnan. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi. Toimikunnan vetäjäksi tuli Lapissakin tunnettu, muun muassa Kolarin metsäntutkimusaseman perustamisen ajanut professori Olavi Huikari.

Metsähaketta polttavat kaukolämmön ja sähkön yhteisvoimalat syntyivät. Sellutehtaat kehittivät puuenergialle uuden teknologian.

Energiametsätoimikunnan suositukset 40 vuoden takaa käynnistivät suuren linjan muutoksen. Puuvoima lähti nousuun.

Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu ohitti öljyn. Ohitusvaiheessa molemmista saatiin 24 prosenttia.

Sittemmin puu on vahvistanut etumatkansa. Vuonna 2017 saimme puusta 27 ja öljystä 23 prosenttia. Ydinvoiman prosentti oli 17.

Kivihiili (9 prosenttia), maakaasu (5), turve (4), tuontisähkö (6) ja vesivoima (4) ovat keskisarjaa. Tuulivoima nousee suhteellisesti nopeimmin, mutta se on vielä kevytsarjaa. Saimme siitä 1,2 prosenttia koko energiastamme. Aurinkosähkön osuus on vähäinen; tilastokeskus ei sitä edes raportoi.

Tänään puuvoima on käsitteenä laaja. Tuttua klapia, haketta tai pellettiä on vain viidennes. Neljä viidennestä puuvoimasta jalostaa metsäteollisuus, yhtäältä sellun sivutuote ligniinistä, toisaalta kuoren, purun ja hukkapalojen jätteestä.

Puuvoima vahvistuu edelleen, kun sahateollisuus laajenee ja sellutehtaat käyvät täysillä. Varma metsien energian lisääjä on nouseva biotalous.

Edistyksellisin on Äänekosken biotuotetehdas. Sen puuvoima tarkoittaa biosähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Sähköä tehdas tuottaa 2,4 –kertaisesti omaan tarpeeseen verrattuna. Sähkön tehdas myy valtakunnan verkkoon.

Sama myyntisähkön kuvio on tulossa Kemijärven biotuotetehtaalle. Puuvoima on merkittävä osa tehtaalta myytävää tuotepalettia.

Perusvoimaa ovat energian päälähteet, joista saamme yli 10 prosenttia kokonaistarpeesta. Perusvoiman kolmikkoa ovat 2020-luvulla puuvoima, öljyvoima ja ydinvoima. Jos haluamme lähivuosina lisätä tai vähentää kolmikosta yhtä voimaa, se tapahtuu kahden muun kustannuksella.

Koko kansakunnan energiassa suuri muutos tarvitsee 30 vuoden siirtymän. Sen opetti yhtäältä turpeen kausi (1975-2005) ja toisaalta puun nousu 1980-luvun alusta lähtien. Tämän mukaan tuulivoimasta tulee perusvoimaa 2040-luvulla.

Tuuli on osa uusiutuvien voimien valikoimaa. Tuulta kuuluu kehittää. Onneksi nykyvoimalat on kehitetty jo niin korkealle, että ne eivät juuri haittaa metsätaloutta. Tuulimyllyjen lavat pyörivät metsän yläpuolella.

Kokonaiskuva pysyy selvänä. Pääosa energiaamme tulee edelleen lapojen alta, kasvuisista metsistämme. Puuvoima vahvistuu maassamme edelleen, myös Kemijärven myötä.

VELI POHJONEN

Koti-Lappi. Kolumni. 18.1.2018.