Ilmastohiili kiertämään

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili saattaa palata perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Ilmaston lämpeneminen jatkuu.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme.

Hiilidioksidin  voi siepata voimalan savuista ja pumpata valtameren pohjaan tai syvälle maaperään. Menetelmää on kokeiltu merellä Norjassa ja maalla Saksassa. Suomessa hiilidioksidin sieppausta suunnitteli 2000-luvun alussa Meri-Porin kivihiilivoimala. Sieppausta ehdotettiin myös Oulun Toppilan turvevoimalalle.

Kustannuksen laskettiin hoituvan voimalan säästyvillä hiilidioksidin päästömaksuilla, kun kaasu ei virtaakaan taivaalle. Päästöjen pörssihinta kuitenkin romahti vuonna 2008. Hiilidioksidin sieppauksesta luovuttiin.

Toinen menetelmä on biohiilen kyntäminen peltoon. Biohiili on paahdettu sellaiseksi että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston. Maailman maataloudelle biohiilellä on lähes rajaton mahdollisuus. Sen näkymiä voi verrata typpilannoitteen keksimiseen 1900-luvun alussa.

Biohiilen kustannuksen voisi hoitaa normaalein maatalouden tukiaisin. Toistaiseksi biohiili ei ole kuitenkaan ilmastoväkeä innostanut.

Kolmas mahdollisuus on maapallon metsättömien ja asumattomien maiden metsittäminen. Mittavin mahdollisuus on Sahara. Siellä haaste on puiden kastelu. Mistä saada vettä riittävästi.

Saharan alla, noin 200 metrin syvyydessä on valtava fossiilinen vesipatja. Jos se nostettaisiin kokonaan maanpinnan yläpuolelle, Saharasta tulisi järvi jonka keskisyvyys olisi 54 metriä. Jos koko Sahara metsitettäisiin, vesipatjasta riittäisi kasteluvettä pumpattavaksi yli 100 vuoden ajaksi. Pumppujen sähköksi on ehdotettu Saharan aurinkovoimaa.

Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Puita tarvitaan paljon ja niiden istuttamista pian.

Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot ja lopulta pienviljelijät.

Hallinnollisesti Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin ja luovutettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

Peltojen biohiilellä ja Saharan aukon metsittämisellä maapallon hiiltä voi kierrättää ilmakehän, maanpinnan ja maaperän välillä. Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, vähintään saman jakson ilmaston jäähdyttäminen veisi. Sen jälkeen kiertotalous voi pelata biohiilellä ja metsillä vielä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.

VELI POHJONEN

Kankaanpään Seutu. Mielipide. 31.7.2017