Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna (2017) maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palasi maan perusvoimaksi huolimatta aiheuttamistaan hiilidioksidin päästöistä. USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi samalla tavoin Kioton 1997 ilmastosopimuksen.
Päästötalous huojahtelee koko maapallolla. Pariisin kokouksen jälkeen hiilidioksidin päästöjen oli määrä kääntyä laskuun. Vuoden 2017 ennakkolaskenta kertoo, että päästöt kääntyivätkin nousuun. Huojuvaa ilmastoajattelua on muutettava. Päästötalous tarvitsee rinnalleen metsiä.
Professori Pertti Hari aloitti vuonna 1990 Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla ilmakehän ja puiden välisen hiilen kierron Smear-tutkimuksen. Tutkimus laajeni 1995 Hyytiälän metsäasemalle. Tavallisiin, nuoriin männikköihin pohjaavat tietokoneen mallinnukset osoittivat pian, että kasvuisat metsät pystyvät tasapainottamaan hiilidioksidin päästöjä.
Yli neljännesvuosisadan kestänyt ilmastometsien tutkimus on osoittanut, että metsien merkitys ilmastokamppailussa on vähintään samaa luokkaa kuin hiilidioksidin päästöjen rajoittaminen.
Kasvihuoneilmiö on kuitenkin edennyt pitkälle. Metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko pohjoinen pallonpuoliskomme eivät enää riitä nielemään kaikkea ilmakehän liikahiiltä. Tarvitsemme ilmastometsitykseen koko maapallon mittakaavassa näkyviä, asumattomia, puista tyhjä ja riittävän kookkaita metsitysalueita. Sellainen löytyy: Sahara, tuo suuri hiekkaerämaa.
Saharan suurin haaste on viljelypuiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikolle, vettä voi samoin pumpata merestä autiomaahan.
Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.
Sahara oli metsittymässä 8 000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui. Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen ajatushautojina olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.
Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot.
Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi. Yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on tietotaitoa 1880-luvulta asti. Monipuolisimmat ja pinta-alaltaan laajimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä.
Ilmastokamppailu on vietävä uusiin puihin. Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.
Ilmaston lämpeneminen on jo kestänyt parin sukupolven verran. Saman jakson myös ilmaston jäähdyttäminen tulee viemään. Ja sen jälkeen kiertotalous voi pelata metsillä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.
Tähän peliin suomalaisella metsäosaamisella ja yhteismetsien kokemuksella on annettavaa.
Veli Pohjonen
Kalajokiseutu. Mielipide. 11.1.2018
No comments:
Post a Comment