Energiaviljely etenee maailmalla

Kun tänään tankkaat bensiiniautoasi, teet ilmaston muutoksen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa joko viisi tai kymmenen prosenttia.

Pariisin 2015 ilmastosopimuksen jälkeen on ollut selvää, että etanolin prosentti polttonesteessämme nousee. Fossiilisen öljyn osuus vastaavasti laskee.

Suomalaiset tai laajemmin eurooppalaiset eivät ole etanolin lisäämisessä yksin. Eniten autoilevassa Yhdysvalloissa etanolia tuotetaan vauhdilla, joka vuonna 2017 vastasi korkeimmillaan yli 12 prosenttia maan bensiiniautojen koko polttonesteen kulutuksesta.

Jokapäiväinen bioetanoli on viime vuosisadan loppupuolella kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäyksensä energiaviljely sai 1970-luvun öljykriiseistä. Tulevaisuutta ennustava Rooman klubi jyrisi silloin, että ihmiskunnan on aloitettava siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin. Muuten maan ja meren alta pumpattava öljy loppuu ennen aikojaan.

Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn vakavasti. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon tavarapörssiin fossiiliöljyn rinnalle. Sen jälkeen etanolin tuotanto on nelinkertaistunut USA:ssa.

Energiaviljelyn tutkimuksen alussa Suomessakin käytiin läpi kaikki mahdolliset biomassakasvit, joista polttoalkoholia voi tislata. Valinnassa olivat sokerijuurikas, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi ja energiapaju.

Maailman bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta eteläisemmästä energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvin tuottaja (maissilla) on Yhdysvallat, kakkonen on Brasilia (sokeriruo’olla).

Euroopan unioni on maailman etanolin tuottajista kolmas. EU:n tuotanto vuonna 2016 oli silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU on politiikassaan hyljeksinyt energiaviljelyä väittämällä, että bioetanoli vie pelloilla tilaa leipäviljalta ja johtaa sen hinnan nousuun.

Ennuste osui harhaan. Esimerkiksi vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa, jatkuvassa laskussa. Inflaatiosta puhdistettuna vehnä maksoi 300 dollaria tonnilta vuonna 1960 ja 184 dollaria vuoden 2017 lopussa.

Energiaviljelyn lopputuotteiden kirjo on laveampaa kuin pelkkä polttoneste. Esimerkiksi amerikkalainen tislaamo ostaa ensin viljelijältä 1000 kiloa maissia. Maissi tislataan alkoholiksi. Lopuksi tislaamo myy markkinoille kahta tuotetta: 378 litraa etanolia ja 309 kuivakiloa rehua. Etanoli menee nesteenä autoilijoille, rehu (tuoreena mäskinä) menee sikatiloille.

Tuotepaletti lavensi energiaviljelyn ajattelua ja sen kannattavuutta. Sianlihan kysynnän kasvu USA:ssa takasi rehulle menekin ja samalla puskuroi etanolin myynnin.

Energiaviljelyn nousu jatkuu maailmalla. Suomessa tutkimus ei ole vielä johtanut käytäntöön. Kouvolan olkeen perustuva bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Mutta vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta. He olivat ilmeisen epävarmoja EU:n hämäristä kannanotoista energiaviljelyyn.

Lupaavampi hanke on Sievin bioetanolin laitos. Sen raaka-ainetta ovat oljen lisäksi ruokohelpi ja lehtipuun hake. Bioetanolin lisäksi laitos tuottaa furfuraalia, etikkahappoa ja biohiiltä.

Energiaviljely etenee maailmalla. Kun se vihdoin Suomessa alkaa, meillä olisi USA:n kirkkaammasta kehityksestä opittavaa.

Veli Pohjonen

Nivala-lehti. Kolumni. 18.1.2018