Myös ilmastohiiltä voi kierrättää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili saattaa palata perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa nousuaan.

Ilmastohiiltä voi kierrättää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili saattaa palata perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Ilmaston lämpeneminen jatkuu.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme.

Biomassan energiaviljelyyn uusi tarve

Suomen ilmastopaneeli ja 68 tutkijan Bios – ryhmä kytkivät keväällä 2017 kasvihuoneilmiön torjunnan ja metsätalouden toisiinsa uudella tavalla. Liian suuri osa metsissämme kasvavaa puuta menee lyhytkestoiseen energiaan, selluun, kartonkiin ja paperiin. Ilmastolle olisi parempi, jos metsätalouttamme ohjattaisiin pitkäkestoiseen tukkitalouteen, puurakentamiseen ja huonekaluihin. Niissä hiilidioksidi varastoituisi pitemmäksi ajaksi.

Julkilausumista on seuraamuksensa. Meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi maa- ja metsätalous. Tarvitsemme pitkän kierron havumetsien lisäksi lehtimetsien peltomaista bioviljelyä.

Ilmasto tarvitsee YK:n yhteismetsää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palaa maan perusvoimaksi, huolimatta aiheuttamistaan hiilidioksidin päästöistä.

Yhdysvalloilta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi samalla tavoin Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Kehitysavun ytimessä

Afrikkaan antamaamme kehitysapua on jo vuosikausia ollut tapana mollata tehottomaksi. Ankarimmillaan apua on verrattu Kankkulan kaivoon. Rahaa vain kaadetaan Afrikkaan vuodesta toiseen.

Mollaus näkyy päättäjien nykyajattelussa. Kehitysapua leikattiin rajusti 2010-luvulla.

Kehitysavun suuri linja on hämärtynyt. Se vedettiin jo 60 vuotta sitten. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään. Toisen maailmansodan jälkeen maapallon väkiluvun arvioitiin kasvavan nopeasti etenkin Afrikan köyhissä maissa. Kehitysavun ytimeen nousi jokapäiväinen leipä. Suureksi linjaksi tuli torjua maita uhkaava nälänhätä.

Uusiutuvat energiat tukevat toisiaan

Tänään maakunnissa, etenkin Perämeren rannikkoa matkaava tuijottaa aika ajoin vaistomaisesti metsän ylle. Katse lukkiutuu majesteettisesti pyöriviin tuulimyllyjen siipiin. Tuulivoima on merkittävin maisemamme muutos vuosikymmeniin.

Jo vuosisadan kestäneellä öljyn poltolla ja sitä seuranneella ilmastonmuutoksella on hintansa. Tuulimyllyt tulivat talousmetsän päälle. Samantapaisen ilmiön havaitsee Tanskassa. Siellä tuulimyllyt tulivat peltojen päälle.

Kiistely polttoturpeesta on turhaa

Viimeisin tutkimustieto kertoo (2008), että kaikki maa-, metsä- ja
energiatalouteen ojitetut suot pursuavat taivaalle hiilidioksidia.
Taloussoiden kasvihuonevaikutus on pitkän päälle sama, hajosipa turve selluteollisuuden tarvitseman mäntyviljelmän alla, karjatalouden tarvitseman nurmiviljelmän alla, tai bioetanolin raaka-ainetta kasvavan ohran alla. Turveteollisuus puskee ojikoiden hiilidioksidin yläilmoihin nopeasti, kun se polttaa turpeen kaukolämpövoimalassa.

Biohiili ja synteesikaasu torjuvat ilmastonmuutosta

Ilmastomittaukset eri puolilla maapalloa osoittavat, että hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien se on lisääntynyt 24 prosenttia.

YK:n kokoukset, EU:n päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet ilmastotavoitteessaan. Viime vuosina hiilidioksidin nousu on jopa hivenen kiihtynyt.

Ilmastokamppailu uusiin puihin: metsää Saharaan

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palaa maan perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi vastaavalla tavalla Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Miksi hiilidioksidin päästöjä ei saada kuriin?

Kasvihuoneilmiöstä esitti ensimmäisenä huippupoliitikkona huolensa YK:n pääsihteeri U Thant, vuoden 1970 ympäristöraportissaan. Kesti silti 20 vuotta ennen kuin jäsenmaat ottivat hänen huoleensa kantaa. Se tapahtui Genevessä 1990, jossa 18 etulinjan länsimaata antoi julistuksen: "Hiilidioksidin päästöt on saatava joko pysähtymään tai putoamaan". Allekirjoittajia olivat muun muassa Kanada, Australia ja Japani sekä sen ajan Euroopan Yhteisö.

Metsäpeitteen palauttaminen

Vielä 10'000 vuotta sitten sinistä kotiplaneettaamme avaruudesta tarkkaileva matkaaja olisi nähnyt maan nykyistä vihreämpänä. Luonnonmetsät peittivät 6200 miljoonaa hehtaaria, 48 prosenttia maapallon maapinnasta. 1900-luvun loppuun tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin.

Viimeisen jääkauden jälkeen metsiä on hävinnyt keskimäärin 0,21 miljoonaa hehtaaria vuodessa, alkuvaiheessa hitaasti, mutta noin 1700-luvulta lähtien maanviljelyn, taloudellisen nousun ja väkiluvun kasvun myötä alati kiihtyen. Alkujaan luonnonmetsät hävisivät pääosin lauhkeassa vyöhykkeessä. 1900-luvun lopulla metsäpeite väheni tropiikissa.

Ilmastoajattelu uusiin uomiin

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta, vaalilupaustaan seuraten. Kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Päätös ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Presidentti George W. Bush tyrmäsi 2001 vastaavalla tavalla Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Il­mas­to­ajat­te­lu uusiin uomiin

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta, vaalilupaustaan seuraten. Kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Päätös ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Presidentti George W. Bush tyrmäsi vastaavalla tavalla Kioton 1997 ilmastosopimuksen 2001.

Päästötalous huojahtelee Euroopan unionissakin. Uusiutuvaa bioenergiaa (metsäenergiaa) vastustava rintama vahvistuu.

Kesäkuun alussa EU-parlamentin ympäristövaliokunnan tuore raportti hätkäytti etenkin Kemiä ja sitä ympäröivän alueen metsänkasvattajia. Raportti ehdottaa muun muassa, että turvemailta ei saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta, purusta tai mäntyöljystä.

Raportin seurauksena Kaidi päätti lykätä Kemin biodieseltehtaan rakennustöitä. Työ alkaa vasta, kun Kaidi pääsee varmuuteen EU:n lopullisesta ilmastokannasta.

Pelkkä päästöjen pudotus ei olisi riittänyt ilmastokamppailussa muutenkaan. Ilmakehän hiilidioksidia on yritetty rajoittaa 1990 alkaen. Pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Nyt lukema on 407, viisitoista prosenttia korkeampi.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia vaihtoehtoja on esitetty kaksi, biohiili ja metsitys.

Biohiili on räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä. Se on paahdettu niin, että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

Hieman kalkin tavoin maata parantava biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston. Maailman maataloudelle biohiilellä on lähes rajaton mahdollisuus. Sitä voi verrata keinolannoitteiden keksimiseen 1800-luvun puolivälissä.

Metsätalouden mahdollisuus on maapallon asumattomien maiden metsittäminen. Kasvaessaan puut nielevät hiiltä runkoihinsa ja juuriinsa. Syntyy toinen hiilen nieluvarasto.

Avaruudesta maapalloa tutkaillen mittavin mahdollisuus on Sahara. Metsänhoito katsoo, että jos Osaran aukot pystyivät Lapissa metsittämään, myös Saharan aukon metsittäminen on nykymenetelmin mahdollista. Suurin haaste on viljeltävien puiden kastelu. Jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikon satamiin, vettä voi pumpata merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoa Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmastonmuutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui. Saharan uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, on Suomesta tehty 2014 aloite Yhdistyneille Kansakunnille.

Ilmakehämme puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden joukot ja lopulta pienviljelijät.

Hallinnollisesti Sahara metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin ja luovutettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi. YK:n yhteismetsän kuten myös myöhemmin jaettavien yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on annettavaa. Pinta-alaltaan, kestoltaan ja puun kasvultaan riittävää kokemusta löytyy esimerkiksi Kemijärven, Sallan ja Kuusamon yhteismetsistä.

Ilmastoajattelu odottaa uusia avauksia. Peltojen biohiilellä ja Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.

Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, saman jakson myös ilmaston jäähdyttäminen veisi. Sen jälkeen kiertotalous voi pelata biohiilellä ja metsillä vielä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.

Veli Pohjonen

Lapin Kansa. Lukijalta. 1.7.2017