Kiusalliset jätteet ovat kiertotaloutemme kasvava ongelma. Jäteveden laitokset kyllä tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna.
Jäteliete voi sisältää ihmiselle kiusallisia aineksia, myrkyllisinä alkuaineina ja kiusallisina bakteereina. Lietteen levitys lannoitteena ruoan tuotannon pelloille herättää vastarintaa. Luonnonmetsiin lietettä ei saa edes kompostoituna levittää.
Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Hakevoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Tuhka on erinomainen lannoite. Se sisältää alkuaineet, typpeä lukuunottamatta, juuri siinä suhteessa kuin puuvartiset kasvit alkuaineita tarvitsevat.
Tuhka voi sisältää kuitenkin niin paljon esimerkiksi myrkkyaine kadmiumia, että tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään. Ne kun tuottavat meille syötäväksi marjoja, sieniä ja riistaa.
Tarvitsemme 2020-luvulla ravinnevuodon ja bakteerien pysäyttämiseen uuden maaluokan, kierrätyspeltojen eli nielupeltojen maaluokan.
Nielupellot kierrättävät ja tarvittaessa varastoivat alkuaineita. Maailmanlaajuisesti tärkein on hiili. Kansallisesti ja paikallisesti tärkeitä ovat myös fosfori ja typpi.
Nielupellot kasvatettaisiin yhteiskuntamme tuottamilla ravinnepitoisilla jätteillä. Nielupelloilla ei tuotettaisi ruokaa eikä rehua. Nielupellot kasvaisivat vain energiaa, tyypillisesti lyhytkiertopuuta hakevoimaloihin. Nielupellot viljeltäisiin lyhyen kierron lehtipuilla niin tiheinä, että ne eivät kasva marjoja ja sieniä poimittavaksi asti.
Mitä tiheämmässä puut kasvavat, sitä enemmän maahan tulee kariketta. Karike muuntaa lietteen humukseksi. Hienojuuret vahvistavat kasvuaan. Samalla maaperän hiilinielu vahvistuu, ja juurten sieniyhteisö monipuolistuu. Ravinteiden ja haitallisten alkuaineiden ekologinen haravointi lehtipuihin tehostuu.
Kierrätyspeltojen eli nielupeltojen maaluokka tulisi vakinaistaa maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön säännöksin. Maaluokka ansaitsisi kannustavan kohtelun viljelytukien kirjossa. Nielupelloiksi voisi muuntaa myös turvetuotannon jättösoita.
Viljelijä sitoutuisi säilyttämään nielupellot uudessa maaluokassa määräajan, esimerkiksi 20 vuotta. Sinä aikana nielupeltoja ei siirrettäisi ruoan tai rehun tuotantoon eikä viljeltäisi luonnonmetsäksi.
Nieluviljely (sink husbandry) ekologisena haravana, ravinnevuodon pysäyttäjänä ja ravinteiden kierrättäjänä on verraten pitkällä Ruotsissa ja Tanskassa. Voimme heti siirtää tämän tietotaidon viljelijöillemme.
Nieluviljely vahvistaisi kiertotalouttamme. Se vahvistaisi myös maa- ja metsätalouttamme eri puolilla Suomea.
VELI POHJONEN
Miilu - Lehti. Mielipide. 20.1.2021.
No comments:
Post a Comment