Kiusalliset jätteet ovat kiertotaloutemme kasvava ongelma. Jäteveden laitokset kyllä tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna.
Jäteliete voi sisältää ihmiselle kiusallisia aineksia, myrkyllisinä alkuaineina ja kiusallisina bakteereina. Lietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.
Ruoan tuotannosta sekä karjatalouden ketjusta tulevia maatalouden päästöjä ei ole saatu pysähtymään. Jo vuonna 2008 mietintönsä jättänyt maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esitti ongelmaan ratkaisua.
Osa ongelmallisista peltolohkoista ”ostettaisiin” pois korkeaan ruoka- tai rehusatoon tähtäävästä viljelystä. Niille lohkoille tulisi laajaperäisempi, ravinnepäästöt pysäyttävä ympäristötavoite.
Tarvitsemme nyt ravinnevuodon ja bakteerien pysäyttämiseen uuden maaluokan, nielupeltojen maaluokan.
Nielupellot varastoivat alkuaineita. Maailmanlaajuisesti tärkein on hiili. Kansallisesti ja paikallisesti tärkeitä ovat myös fosfori ja typpi.
Nielupellot kasvatettaisiin tuottamillamme ravinnepitoisilla jätteillä. Nielupelloilla ei tuotettaisi ruokaa eikä rehua. Nielupellot kasvaisivat vain energiaa, tyypillisesti lyhytkiertopuuta hakevoimaloihin.
Nielupellot viljeltäisiin lyhyen kierron lehtipuilla tavallista metsää tiheämpinä. Mitä tiheämmässä puut kasvavat, sitä enemmän maahan tulee kariketta. Karike osaltaan muuntaa jätelietteen humukseksi.
Hienojuuret vahvistavat kasvuaan. Samalla maaperän hiilinielu vahvistuu, ja juurten sieniyhteisö monipuolistuu. Sienet ovat eräänlainen ekologinen harava, mikä kerää liikaravinteita ja haitallisia alkuaineita lehtipuiden juuriin ja veden haihdutusvirtaaman myötä runkoihinkin.
Nielupeltojen maaluokka tulisi vakinaistaa maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön säännöksin. Maaluokka ansaitsisi kannustavan kohtelun viljelytukien kirjossa. Nielupelloiksi voisi muuntaa myös turvetuotannon jättösoita.
Viljelijä sitoutuisi säilyttämään nielupellot uudessa maaluokassa vähintään määräajan, esimerkiksi 20 vuotta. Sinä aikana nielupeltoja ei siirrettäisi ruoan tai rehun tuotantoon eikä viljeltäisi luonnonmetsäksi.
Nieluviljely (sink husbandry) ekologisena haravana, ravinnevuodon pysäyttäjänä ja ravinteiden kierrättäjänä on verraten pitkällä Ruotsissa ja Tanskassa. Voimme heti siirtää tämän tietotaidon viljelijöillemme.
Nieluviljely vahvistaisi kiertotalouttamme. Se vahvistaisi myös maa- ja metsätalouttamme eri puolilla Suomea.
VELI POHJONEN
Hirvensalmelainen. Mielipide. 27.1.2021
No comments:
Post a Comment