Vehnäturvan painoarvo kasvaa ihmiskunnan väkiluvun myötä

Vehnä on viljelyalaltaan ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnän vuosituotanto maailmalla kuvaa ihmiskunnan ruokaturvan kehitystä ajan saatossa. Keskimäärin vehnäturva on maapallolla noin 100 kiloa henkeä kohti vuodessa. Suomessa vehnäturva on 130 kiloa, viimeisen viiden vuoden keskiarvona.

Vehnäturva oli maailmanpolitiikan keskiössä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Itänaapurimme pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson. Sitkeästi yritetty kommunistinen maatalous ei ollut ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 Neuvostoliiton oli ostettava 28 miljoonaa tonnia ulkomaista vehnää. Yhdysvallat vastasi maailmankaupan kysyntään. Se toi vuodessa vientimarkkinoille 39 miljoonaa tonnia. Takavuosina vehnän valttikortti oli Yhdysvalloilla.

Alituotannon ruoka, toimimaton kolhoosimaatalous ja vehnäturvan romahtaminen ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä aluksi jatkoi vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Yhteistalouden kolhoosipellot olivat muuttuneet yksityistalouden yhtiöpelloiksi. Jo tämän maauudistuksen myötä pellot alkoivat tuottaa. 2000-luvun alussa Venäjä siirtyi vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

2010-luvun alussa Venäjä nousi viejien kärkikolmikkoon, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin rinnalle. Vuonna 2016 Venäjä otti kolmikon johtopaikan. Sen nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, Yhdysvaltain 25 ja Euroopan unionin 22 miljoonaa tonnia.

Seuraavien vuosien kasvulukemat vahvistivat asetelman. Vuonna 2017 Venäjä vei vehnää ennätysmääränsä 41 miljoonaa tonnia. USA vei 20 ja EU 17 miljoonaa tonnia.

Pääsuunta on jatkunut. Yhdysvaltain maatalousministeriön lokakuussa 2021 päivitetty laskelma ennustaa, että Venäjä tulisi kaudella 2021/2022 viemään 35 miljoonaa tonnia, USA 20 ja EU 30 miljoonaa tonnia. Samaan sarjaan on tällä kaudella nousemassa Ukraina 23 miljoonalla tonnillaan.

Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu nettotuonti on tasolla 49 miljoonaa tonnia. Venäjän ja Ukrainan viennit kattavat sen kokonaan.

Vehnäturvan painoarvo kasvaa ihmiskunnan väkiluvun myötä. Poliittinen merkitys kasvaa niin kauan kuin Venäjä etenee maailman ykkösviejänä ja Lähi-itä sekä Pohjois-Afrikka vehnän ykköstuojina.

Tuorein vehnän painoarvon korostus tuli Afganistanin kriisistä. Maan väkiluku on 38 miljoonaa. FAO:n laskelman mukaan heistä 14 miljoonaa on nopean ruoka-avun tarpeessa. Käytännössä se tarkoittaa tuontivehnää Venäjältä. 

Vehnäturva heijastuu myös vehnän maailmanhintaan. Keskimääräinen nousu kuluneen viiden vuoden aikana on 74 prosenttia. Nouseva vehnän hinta terävöittänee jatkossa niin Suomen kuin koko EU:n maatalouden tulevia tavoitteita. Vehnäturva on yhä tärkeämpi mitattava.

Veli Pohjonen

Turun Sanomat. Lukijoilta. 12.11.2021