Kotimaisen puuenergian merkittävin loppuvuoden uutinen oli metsäjätti Stora Enson julkistama suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Varkauden sahalaitokseen. Tuotanto on luokkaa 30000 tonnia vuodessa. Se vastaa noin kymmentä prosenttia pelletin nykytuotannosta Suomessa.
Pelletti on keksintönä 45 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman. Hän muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.
Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi.
Gunnerman ymmärsi kivihiilen ja pelletin välisen laatueron. Kivihiilessä on 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Kivihiilen rikistä ja tuhkan pienhiukkasista oli peräisin savusumu, mikä saastutti Lontoota viime vuosisadalla.
Gunnermanin pelletistä kiiri tieto Suomeen. Vuonna 1979 olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom ja Muhoksen metsätutkija Kalevi Karsisto hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima –nimisen yhtiön alla.
Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, Suomen Voima valitsi raaka-aineeksi turpeen. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on vielä kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Siksi turvepelletti ei lämmittäjiä, ei etenkään omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima joutui lopettamaan pelletin tuotannon 1985.
Toisen sukupolven pellettiaalto tuli Suomeen Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu. Uuden aallon pelletit alkoivat korvata polttoöljyä sekä kaukolämmön kerrostaloissa että lähilämmön omakotitaloissa.
Kolmannen sukupolven pelletit tulevat biotalouden tuotteena. Esimerkiksi Varkauden pelletti puristetaan sahan sivuvirroista, kuten kutterinlastuista, kuivasta hakkeesta ja sahanpuruista.
Tasalaatuisen pelletin pääasiakas on, Gunnermanin ajatuksen mukaan, kivihiilestään luopuva kivihiilivoimala. Pelletillä voi lämpövoimaloissa korvata myös turvetta.
Puupelletin laajamittainen tuotanto kiihtyi Suomessa vuoden 2000 jälkeen. Nousua jatkui vuoteen 2007, mutta sen jälkeen tuotanto tasaantui. Puuttuiko meiltä vielä ilmastonmuutoksen aiheuttama tahtotila?
Jo 1970-luvulla puupelletille oli tulevaisuuden näkymä. Nyt 2020-luvulla pelletillä on sekä suomalainen että Euroopan unionin tason tarve. Olemme EU:n sisällä lupautuneet vähentämään merkittävästi kivihiilen päästöjä. Turpeestakin olemme päättäneet kansallisesti luopua.
Puupelletti on välitön kivihiilen ja turpeen korvaaja. Raaka-ainetta meillä riittää. Toivoa sopii että Euroopan ilmastomarkkinoilla tulee yhä enemmän kysyntää suomalaiselle puupelletille, aina vientiin asti.
No comments:
Post a Comment