Kun kivihiilivoimala päästää taivaalle savuaan, laitos on hiilidioksidin lähde. Voimala maksaa siitä. Hiilidioksidin lähdevirtaa on yritetty näin rajoittaa jo yli 20 vuotta.
Hiilidioksidia ei ole saatu kuitenkaan kuriin. Sen pitoisuus ilmakehässä oli 353 miljoonasosaa (ppm) vuonna 1990. Vuonna 2014 lukema on tasolla 400 ppm eli kolmetoista prosenttia korkeampi.
Metsäpalsta sitoo ilmakehän hiilidioksidia; metsää sanotaan nieluksi. Kasvavat puut saavat aikaan nieluvirran. Kyseessä on päästöjen vastavirta, mikä käy taivaalta alaspäin. Ilmaston kannalta nieluvirta ja päästövirta ovat yhtä tärkeät. Suomessa nieluvirta tulee pääosaksi perhemetsiin, missä puustomme kasvaa parhaiten.
Nieluvirran voi arvioida erotusmenetelmällä. Metsänhoitoyhdistys laskee tilan puuston vuonna yksi ja määrittää alkuainehiilen määrän. Toistetaan laskenta vuonna kaksi. Kun tulokset vähennetään toisistaan, saadaan metsätilan nieluvirta. Se mitataan tonneina puustoon kertynyttä hiiltä vuotta ja hehtaaria kohti.
Hiilen arvo tulee päästökaupasta. Helmikuun puolivälissä päästöoikeuden hinta oli 6,9 euroa tonnilta hiilidioksidia, alkuainehiiltä kohti 25,3 euroa per tonni.
Jos metsänielut hyväksyttäisiin päästökauppaan, miten hiilen vuotuinen nieluvirta vaikuttaisi yksittäisellä perhetilalla?
Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista laskien metsiemme puuvarasto oli vuonna 1990 yhteensä 1870 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2014 puuston määrä nousee 2393 miljoonaan kuutioon. Lisäystä tulee 522 miljoonaa kuutiota.
Kun mukaan otetaan runkojen lisäksi latvukset, oksat, kannot ja juuret, metsiemme koko biomassa lisääntyi paaluvuodesta yhteensä 372 miljoonalla kuiva-ainetonnilla. Siitä laskien alkuainehiilen nieluvirta metsiimme oli 24 vuoden aikana yhteensä 186 miljoonaa tonnia.
Keskihehtaaria kohti Suomen metsät ovat nielleet 0,34 tonnia hiiltä vuodessa. Helmikuun puolivälin päästökaupan hinnoilla se vastaisi 8,6 euroa metsähehtaarille vuodessa.
Keskikokoinen, 30 metsähehtaarin perhetila olisi saanut uudenlaista metsätuloa 259 euroa vuodessa. Sillä olisi esimerkiksi maksanut vuotuisen metsänhoitomaksun. Sama hiilikaupan tulo odottaisi tulevina vuosina, kunhan metsänhoito jatkuu yhtä hyvänä.
Jos Suomen metsänielut olisi hyväksytty päästökauppaan, perhemetsämme olisivat saaneet ansaitsemaansa ilmastorahaa. Raha olisi maksettu fossiilivoimaloiden päästörahastosta.
Suomi ehdotti metsien nieluperiaatetta jo Kioton ilmastokokouksessa 1997. Kanada torppasi Suomen ehdotuksen. Kioton jälkeen metsänielut ovat olleet säännöllisesti pöydällä vuosineuvotteluissa, mutta toistaiseksi tuloksetta.
EU:n uudesta ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030 metsänielut on kuitenkin unohdettu tyystin. Metsäisen Suomen edustajien ei tulisi antaa tässä asiassa Brysselissä periksi.
Veli Pohjonen
Ilkka-Pohjalainen. Lukijoilta. 19.2.2014
No comments:
Post a Comment