Uusiutuvat polttonesteet, bioetanoli ja biodiesel ovat 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn tuotteita. Alkusysäys tuli Lähi-Idän öljysodista. Ajatuspajat takoivat silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti biopolttonesteet tosissaan. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon pörssiin.
Suomessakin käytiin 1970-luvulla läpi kaikki viljelykasvit, mistä voi tislata tai puristaa autojen polttonestettä. Harkinnassa olivat muun muassa sokerijuurikas, rypsi, peruna, viljat, ruokohelpi, energiahaapa ja energiapaju.
Bioetanoli tislataan maailmalla nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat vauraat maat USA ja Brasilia.
Biodiesel puristetaan helpoimmin öljykasveista. Vahvimmaksi on noussut öljypalmu. Tänään sen päätuottajia ovat alun perin kehitysmaiksi luokitellut Malesia ja Indonesia. Niistä tulee 85 prosenttia maapallon palmuöljystä. Toki maat tuottavat palmuöljystään pääosan vielä ihmisen muihin tarpeisiin (muun muassa ruokaöljyksi) kuin polttonesteeksi.
Biodieseliin maailman palmuöljystä menee nyt noin viidennes. Ilmastokamppailun myötä biodieselin ja samalla palmuöljyn tarve maailmalla kuitenkin kasvavat. Esimerkiksi suomalaisen Neste Oy:n uusiutuvan polttonesteen raaka-aineesta 20 prosenttia on peräisin kaukaa Kaakkois-Aasian öljypalmun viljelmiltä.
Öljypalmu on kotoisin Länsi-Afrikan metsistä. Afrikkalaiset ovat sitä hyödyntäneet luontaispuuna jo 4500 vuoden ajan. Vuonna 1848 silloiset Hollannin kehitysavun antajat toivat öljypalmun Afrikasta Indonesian maa- ja metsätaloudelle. Öljypalmun viljelytalous alkoi.
Malesiassa ensimmäinen öljypalmun viljelmä perustettiin 1917. Nyt Malesian koko maa-alasta on 18,4 prosenttia viljellyn öljypalmun kattamaa, Indonesiasta vastaavasti 6,1 prosenttia. Nimenomaan Malesian tyyppistä maaseudun, metsämaiseman ja koko maan talouden muutosta on tuskin missään muussa maassa koettu jollain 100 vuoden jaksolla.
Kohua herättää sademetsien raivaaminen öljypalmun tieltä. Luonnonmetsien suojelussa Malesialla riittää vielä tehtävää. Kansainvälisen Aichi-sopimuksen mukaan kukin maa suojelee 17 prosenttia maa-alastaan. Malesiassa WWF-järjestön laskema prosentti on nyt 10,8. Kun Malesia pääsee Aichin tavoitteeseen, kohu öljypalmun ja sademetsien ristiriidasta vaimennee.
Malesiassa neljä prosenttia kansantuotteesta tulee tänään öljypalmusta. Indonesiassa kuusi miljoonaa ihmistä saa palmuöljystä toimeentulonsa. Öljypalmu nosti sekä Malesian että Indonesian köyhyydestä.
Vielä 1970-luvulla Malesia ja Indonesia olivat Suomen kehitysavun ehdokasmaita. Indonesiaan metsäapua sitten muutaman vuoden annoimmekin. Tänään Malesiaan ja Indonesiaan annettavasta kehitysavusta ei voisi enää puhuakaan. Maat ovat meidän normaaleita kauppakumppaneitamme.
Viljellystä öljypalmusta tuli kehitysavun menestystarina. Tarina jatkuu ilmastokamppailun myötä. Etenkin rikkaiden maiden tavaraliikenne tarvitsee yhä enemmän biodieseliä. Öljykasveista jalostettu polttoneste on myös vahvin ehdokas tulevaan lentomatkailuumme.
VELI POHJONEN
Pieksämäen lehti. Mielipide. 23.7.2020
No comments:
Post a Comment