Uusiutuva energia mielletään tänään usein perusvoiman kolmikoksi tuulivoima, aurinkovoima ja maalämpö. Ajatus on harhaantunut. Ei kolmikko tuota perusvoimaa.
Perusvoimaksi laskemme ne energian lajit, joista saamme vuosittain yli 10 prosenttia koko energian tarpeestamme. Huoltovarmuutta horjuttavien kriisien aikoina meitä kiinnostavat perusvoimasta erityisesti sen kotimaiset osaset.
Pohjoiset metsämme ovat aina tuottaneet perusvoimaamme. Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan energiaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat perusvoimaa 39 prosentilla.
Öljy nousi 61 prosenttiin vuonna 1973. Metsäenergia puolestaan painui alle 15 prosentin vuonna 1977.
Perusvoiman muutos käynnistyi vuoden 1973 jälkeisistä Lähi-Idän öljykriisistä. Kriisi huoletti päättäjiämme. Mistä saamme lämpöä ja sähköä, jos maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn? Välitön toimeksianto annettiin Vapolle: kehittäkää turvevoima uudelleen.
Metsäenergian osalta maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen nimesi 1978 energiametsätoimikunnan. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi.
Metsähakkeeseen pohjaavat sähkön ja kaukolämmön yhteisvoimalat syntyivät. Sellutehtaat
kehittivät puuenergialle uuden teknologian.
Metsäenergia lähti nousuun. Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu kiri kiinni öljyn. Saimme molemmista 24 prosenttia. Sittemmin puuvoima on vahvistanut etumatkansa. Vuonna 2018 saimme puusta 27 prosenttia ja öljystä 23. Ydinvoiman prosentti oli 17. Turvevoima pääsi korkeimmillaan 8 prosenttiin vuonna 2007.
Tuulivoima nousee tänään suhteellisesti nopeimmin. Saamme siitä vajaat kaksi prosenttia koko energiastamme. Aurinkosähkö on alle prosentin sarjassa.
Tuulivoiman kanssa samaa tahtia nousee tuontisähkö. Sen osuus oli 5,2 prosenttia. Koska tuulisähköä ei voi varastoida, joudumme tuomaan varmuussähköä yhä enemmän ulkomailta. Kiusalliseksi kuvion tekee kansantalous. Kun taantuma on edessämme, joudumme ostamaan tuontisähkön ulkomaan lisävelalla.
Puuvoima on käsitteenä laaja. Haketta, pellettiä tai klapia on puuvoimasta yhteensä vain
16 prosenttia. Pääosan jalostaa metsäteollisuus. Merkittävin (45 %) on sellun sivutuote ligniini. Puuvoimaa saadaan myös kuoren, purun ja hukkapalojen jätteestä (37 prosenttia koko puuvoimasta).
Vahvin uusiutuvan energian lisääjä on uuden ajan sellutehdas. Se on tänään sähkön tuottaja, päinvastoin kuin 1900-luvun sähkösyöppö paperitehdas. Tuoreimman sellutehtaamme, Äänekosken omavaraisuus on tasolla 240 prosenttia.
Tuuli on osa uusiutuvan energian valikoimaa, ja sitä kuuluu kehittää. Mutta tuulivoima on vielä kaukana perusvoiman 10 prosentin tasosta.
Onneksi nykyajan tuulimyllyt on kehitetty jo niin korkealle, että ne eivät juuri haittaa
metsätaloutta. Lavat pyörivät metsän yläpuolella. Kokonaiskuva pysyy silti selvänä. Uusiutuva perusvoima tulee edelleen lapojen alta, kasvuisista metsistämme. Vahvinta kotimaistamme, puuvoimaa ei tule jatkossakaan unohtaa.
VELI POHJONEN
Rantapohja. Mielipide. 2.6.2020
No comments:
Post a Comment