Huoli luonnonpuun riittävyydestä ja luonnonmetsien hiilinieluista on tänään sitä luokkaa, että maatalouden tuottaman peltohakkeen kysynnälle tulee Pohjois-Pohjanmaalla tarve.
Sata vuotta sitten ei ollut fossiiliöljyllä käyviä autoja eikä maatiloilla traktoreita. Hevosilla kynnettiin, muokattiin, korjattiin ja kuljetettiin.
Energiansa hevoset saivat maatalouden pelloilta, heinänä tai kaurana. 1900-luvun alussa peltoalastamme 30 prosenttia tuotti hevosten rehuenergiaa. Se oli aidosti uusiutuvaa energiaa, mistä ei tullut haitallisia hiilidioksidipäästöjä.
Vuonna 1911 saksalainen koneinsinööri, Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt keksimällään uudella moottorilla. Diesel oli ruiskuttanut moottorin sylinteriin kasveista puristettua öljyä. Kasviöljy oli syttynyt ja Dieselin moottori käynnistynyt.
Diesel aavisti heti, mitä mahdollisuuksia hänen keksintönsä toisi. "Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä" Diesel ennusti.
Dieselin ennustus ei kuitenkaan toteutunut vielä hänen aikanaan. Kasviöljyn käyttö polttomoottoreissa jäi maaöljyn varjoon ja unohtui kymmeniksi vuosiksi.
1900-luvun loppupuolella Dieselin ennustusta alettiin tutkia. Sen sai aikaan huoli ympäristöstä. Fossiiliöljyn käyttö autoissa ja traktoreissa päästää ilmakehään haitallista hiilidioksidia ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Biopolttonesteillä haitallisen hiilidioksidin päästöjä voi jyrkästi pudottaa.
Suomen energiaviljelyssä biodieselin valmistusta on kokeiltu eniten rypsistä. Rypsin viljely hallitaan, ja tarvittaessa se voi laajeta nopeasti. Kesällä 2020 rypsiä kasvaa meillä 19 000 hehtaaria.
Rypsin verraten heikko energiasatoisuus johti kuitenkin siihen, että meillä maatalous ei lähtenyt kehittymään Dieselin ennustuksen suuntaan. Tropiikin maissa, etenkin Malesiassa ja Indonesiassa, bioenergian talous on kehittynyt. Kyseessä on palmuöljystä valmistettava biodiesel.
Peltometsäviljelyn periaatteella kasvatetun öljypalmun satoisuus on ylivoimainen muihin viljeltäviin öljykasveihin verrattuna. Kun rypsistä saadaan 800 kiloa öljyä hehtaarille vuodessa, öljypalmusta saadaan 3800 kiloa.
Maatalous kehittyy energiatalouden suuntaan köyhissä maissa, missä palmuöljyä voi viljellä. Kunhan löydämme sopivan viljelykasvin, maatalous voi meilläkin kehittyä. Uutta, 2020-luvun biopolttonestettä tuottavaa viljelyä tarvitaan.
Lupaavin biotalouden kehitysaskel tapahtui heinäkuun alussa Haapavedellä, kun Aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvan Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiölle Nordfuel. Se alkaa tuottaa autoille etanolia puun biomassasta.
Huoli luonnonpuun riittävyydestä ja luonnonmetsien hiilinieluista on tänään sitä luokkaa, että maatalouden tuottaman peltohakkeen kysynnälle tulee Pohjois-Pohjanmaalla tarve.
VELI POHJONEN
Kaleva. Mielipide. 15.7.2020.
No comments:
Post a Comment