Ilmastokamppailun hiilipörssi oli esillä ilmaston keskusteluissamme pari vuotta sitten. Pääministeri Juha Sipilä järjesti joulukuussa 2018 ilmastoseminaarin 170:lle alan vaikuttajalle. Seminaarin suositus oli perustaa Suomeen hiilipörssi.
Talouselämän vaikuttajista hiilipörssiä kannatti näkyvimmin energiayritys ST1:n perustaja Mika Anttonen. Hiilipörssi olisi markkinapaikka yhtäältä päästetylle ja toisaalta sidotulle hiilelle. Hiilidioksidia taivaalle vapauttavat maksaisivat hiilen päästövirroistaan. Ilmakehästä hiilidioksidia poistaville puolestaan maksettaisiin hiilen nieluvirroista.
Hyvin hoidetusta kaupankäynnistä tulee aina voittoa. Voiton voisi siirtää uusien ilmastotoimien tutkimiseen.
Päästövirtojen osalta kansainvälinen hiilipörssi on toiminut jo 15 vuotta. EU:n piirissä käynnistyi hiilidioksidin päästökauppa loppuvuodesta 2004. Nieluvirtojen osalta mitään vastaavaa ei ole onnistuttu käynnistämään. Kahteen suuntaan kauppaa käyvää hiilipörssiä ei Sipilän kaudella onnistuttu Suomeenkaan luomaan.
Meillä hiilipörssin osaamisalue ovat metsät, ja niihin päätyvät hiilen nieluvirrat. Kiitos Metsäntutkimuslaitoksen jo 1922 aloittaman Valtakunnan Metsien Inventoinnin, metsänhoitoyhdistysten pitkäaikaisen työn sekä digiajan uusien tietokonesovellusten, voimme määrittää kullekin metsätilalle vuosittain sinne tulevan hiilen nieluvirran.
Metsätilojen osallistuminen hiilipörssiin olisi helpoin metsäverotuksen kautta. Hallinnollisesti se olisi tosin työlästä. Kyseessä olisi saman mittaluokan muutos, mikä tapahtui vuonna 2005. Siirryimme silloin metsissämme pinta-alaverotuksesta tuloverotukseen. Mutta siitä muutoksestahan hiilipörssi voisi ottaa hallinnon oppia.
Merkittävin selite hiilipörssin jarruuntumiseen taitaa olla maaperässä. Enemmän kuin metsiä, ilmastopuhe käsittelee nykyisin aktiivipeltojen hiilivarastoja, jättöpeltojen, turvepeltojen ja turpeennoston jättömaiden tulevaisuutta eli ylipäänsä maaperän hiilivarastoja ja hiilen virtoja. Ikään kuin peltomaidemme hiili tulisi saada heti hiilipörssiin samalla tapaa kuin metsien puuvaraston hiili.
Maaperän hiili on ilmastolle tosi tärkeä. Koko maapallon tasolla maanpinnan alapuolisessa humuksessa on noin kolme kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin maanpinnan yläpuolisessa puustossa. Ongelma on maaperän hiilivarastojen ja hiilivirtojen mittaaminen. Emme osaa kiistattomasti kertoa, paljonko esimerkiksi kivennäismaan luomuviljelyn kyntämätön kaurapelto vuosittain sitoo hiiltä. Tai paljonko nurmiviljelyn suopelto vuosittain päästää hiiltä?
Maaperän hiilen osalta meiltä puuttuvat Valtakunnan Metsien Inventointia muistuttavat pitkäaikaiset maaperän alkuainehiilen mittaussarjat. Ilman tällaista perusmittausta hallinto joutuu hiilipörssissä loputtomaan kiistelyyn siitä, mikä on vaikkapa peltojen vuotuisen hiilivirran todellinen suuruus.
Hiilipörssi voi edetä heti, kun pudotamme maaperän hiilen siitä toistaiseksi pois. Sen sijaan metsät voi liittää hiilipörssiin välittömästi. Hiilipörssin tahkoamia voittovaroja voisi käyttää Luonnonvarakeskuksen vetämään Valtakunnan Maaperän Hiilen Inventointiin.
Veli Pohjonen
Kymen Sanomat. Näkökulma. 4.7.2020
No comments:
Post a Comment