Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajamme professori Markku Ollikainen kohautti kesäkuussa metsäväkeä ehdottamalla puun poltolle energiaveroa. Veroton puuvoimahan on ollut Suomen ympäristöpolitiikan ytimessä jo neljännesvuosisadan. Se on myös osa EU:ssa ajamiamme ilmastotavoitteita.
Tähän saakka olemme korostaneet kantaamme niin, että uusiutuvaa puuta ei tulisi verottaa samalla tavoin kuin uusiutumatonta kivihiiltä.
Ollikaisen ehdotuksen keskiössä on puun käytön ohjaus. Selluteollisuuden tarvitseman kuitupuun ei soisi ajautuvan lämpölaitoksiin. Energiapuu voisi olla pääosin alle 6 senttimetrin pienpuuta. Lisäksi erilaisista hakkuista tulee latvuksia ja oksia.
Jo toimiva hiilidioksidin päästökauppa ohjaa puuvirtoja tänään kiusallisesti. Päästökauppa on viemässä harvennusten yli 6 senttimetristä kuitupuuta lämpölaitoksiin. Talouslaskentaan pohjaavat voimalat etsivät luonnollisesti halvinta vaihtoehtoa kivihiilelle ja turpeelle.
Energiaverotuksen muutos olisi metsätaloudellemme mittavimpia vuosikymmeniin. Verotulojen kertymä olisi sitä luokkaa, että sillä voisi ohjata ilmastopolitiikkaamme entistä kestävämpään suuntaan.
Keskikesän hellekausi on korostanut palometsänhoidon ja ilmastometsänhoidon kytköstä. Metsiemme harvennushakkuita voisi ohjata uudella verohinnoitteluilla niin, että korjaamme entistä tarkemmin energiaksi pienpuun, oksat ja latvukset. Ilmaston kannalta huonompi vaihtoehto on antaa hakkuutähteen kuivua maassa levällään ja odottaa niin kesän salamia kuin muutenkin syttyviä metsäpaloja.
Harvennushakkuiden pienpuun korjuu sekä hakkuutähteen entistä tarkempi keräily energiaksi olisivat eräänlainen kansallinen palovakuutus. Yhteiskunta ottaisi vakuutuksen energiahakkeesta keräämillään veroilla. Verotuet ehkäisisivät tulevassa ilmastossa entistä enemmän uhkaavia metsäpaloja.
Energiahakkeen verolla voisi hillitä metsäteollisuuden huolta yli 6-senttisen kuitupuun ajautumisesta lämpölaitoksiin. Huoli hälvenisi, jos alkaisimme määrätietoisesti ohjata metsäenergian tuotantoa alle 6-senttiseen pienpuuhun. Helpoimmin se tapahtuu, kun siirrämme painopistettä energiahakkeen peltoviljelyyn.
Energiapajun viljelyä on kehitetty Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa jo 1970-luvulta lähtien. Menetelmä on viljelyketjultaan ja koneistukseltaan valmis käytäntöön heti, kun yhteiskunta ajatukseen syttyy.
Mitä määrätietoisemmin tuottaisimme jatkossa viljelyhaketta voimaloihin, sitä varmemmin sellutehtaamme voisivat tuottaa kuitupuusta pakkauskartonkia. Sitä taantuman jälkeen ehostuva maailman vientimme odottaa.
Jos professori Ollikaisen ehdotus verojärjestelmämme muutoksesta saa hyväksynnän, toimiin on syytä tarttua välittömästi. Puuvoima tahkoaisi veroa nopeasti ja mittavasti.
Muutosta ei tulisi luoda vain verojen keräämistä varten. Tärkeämpää olisi käyttää kerättyjä verovaroja tulevaan ilmasto-ohjaukseen.
Veli Pohjonen
Kymen Sanomat. Lukijalta. 21.7.2020.
No comments:
Post a Comment