Maatilojemme pellot ovat tuottaneet energiaa ennenkin

EU:n tukimaatalouden opin mukaisesti maatilojen pellot voivat tuottaa ainoastaan ruokaa ja rehua. Vain niiltä pelloilta voi kuitata hehtaaritukea. Poikkeuksena tukimaatalous voi maksaa sopiville pelloille ympäristötukea tai luonnonhaittakorvausta, vaikka ne pellot eivät varsinaisesti tuota mitään satoa.

Energian tuotanto pelloilla ei kuulu tukimaatalouden oppiin. Energiaviljelyä emme ole käytännössä kehittäneet neljännesvuosisadan EU:n kaudellamme.Maatilat ovat kuitenkin tuottaneet energiaa ennenkin.

Sata vuotta sitten liikkumisemme pohjasi uusiutuvaan energiaan. Meillä ei ollut fossiiliöljyllä käyviä autoja. Jos meidän täytyi kulkea kävelymatkaa kauemmaksi, menimme hevosvaunuilla tai ratsastimme. Maatiloilla hevoset tekivät traktorin työt. Savotoilla hevoset vetivät puut metsästä välilansseihin ja lopulta jokien uittolansseihin.

Energiansa hevoset saivat maatilojen pelloilta heinänä tai kaurana. 1900-luvun alussa esimerkiksi Suomen maatalouden peltoalasta lasketaan tarvitun 30 prosenttia hevosten rehuenergialle. Se oli aidosti uusiutuvaa, kotimaista, ympäristöystävällistä energiaa.

Uuden sukupolven, ilmastoystävällinen liikenne oli lähellä kehittyä. Vuonna 1911 saksalainen koneinsinööri Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt keksimällään uudella moottorilla. Diesel oli ruiskuttanut moottorinsa sylinteriin öljykasveista puristettua öljyä. Kasviöljy oli syttynyt ja moottori käynnistynyt.

Diesel aavisti heti, mitä mahdollisuuksia hänen keksintönsä toisi. ”Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä” hän ennusti.

Ennustus ei kuitenkaan toteutunut vielä hänen aikanaan. Uusiutuvan kasviöljyn käyttö polttomoottoreissa jäi fossiilisen maaöljyn varjoon. Dieselin ennustus unohtui kymmeniksi vuosiksi. 1900-luvun loppupuolella Dieselin ajatusta alettiin tutkia. Sen sai aikaan huoli ympäristöstä. Fossiiliöljyn käyttö autoissa ja traktoreissa päästää ilmakehään haitallista hiilidioksidia ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Biodieselillä hiilidioksidin päästö putoaa nollaan.

Suomen energiaviljelyssä biodieselin valmistusta on kokeiltu eniten rypsistä. Rypsin viljely hallitaan, ja tarvittaessa se voi laajeta nopeasti.

Biodieseliä voi valmistaa saksalaisella Fischer-Tropsch menetelmällä energiapuun hakkeesta. Tähän menetelmään, edelleen kehitettynä, olisi perustunut Kemiin kaavailtu Kaidi-yhtiön biodieselin laitos. Biomassaa Kaidi olisi tarvinnut paljon. Mukaan olisivat voineet tulla Länsi-Pohjan maatilat metsäpuiden lyhytkiertoviljelyllä.

Kunhan löydämme sopivat energiaviljelyn kasvit eri puolille maatamme, maatalous voisi meilläkin kehittyä. Se vaatisi oppimuutoksen EU:n tukimaatalouteen.

Rahallinen kynnys aloittaa energiaviljely ilman tukia, on tavalliselle viljelijälle melkoinen. Vuonna 2019 Suomen maatalous kuittasi tukia kaikkiaan noin 1750 miljoonaa euroa. Kun peltojemme pinta-alaa on 2,23 miljoonaa hehtaaria, hehtaarituki oli keskimäärin 780 euroa hehtaarille vuodessa. Tämän vuosituen puuttuminen pysäytti energiaviljelyn EU-kaudellamme.

Maatilojen ilmastoahdinko, lihansyönnin ja suopellon viljelyn kohuineen, alkaa 2020-luvulla olla jo sitä luokkaa, että uusia vaihtoehtoja tarvitaan. Bioenergian kehittäminen EU:n tukimaatalouden osaksi on yksi sellainen.

VELI POHJONEN

Lapin Kansa. Näkökulma. 29.2.2020