Tuesday, February 18, 2020
Polttopuun teko kannattaa
Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta pientalojen ja maatilojen pihoilla paisuvia pilkekasoja. Polttopuuta halotaan ja pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa. Pihoilla näkee traktorivetoisia pilkekoneita, sähkökäyttöisiä piensirkkeleitä ja halkaisukirveitä.
Puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla 6,9 miljoonaa kiintokuutiota vuonna 2017. Määrä on mittava, se on enemmän kuin esimerkiksi Äänekosken sellutehtaan raaka-aineen vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota).
Klapin suosio ei ihmetytä, kun seuraa tietoja sekä öljyn että sähkön hinnan viime aikojen muutoksista. Yksinkertainen laskenta eri lämmitystapojen välillä osoittaa polttopuun edun.
Otetaan vertailuun öljy- ja sähkölämmitys, kaukolämpö sekä puun pienpoltto varaavassa takkauunissa. Tehdään vertailu vuoden 2019 alkupuolen hintoihin.
Litrassa kevyttä polttoöljyä on energiaa 9,98 kilowattituntia. Öljykattilan hyötysuhde on 85 prosenttia. Kun polttoöljy maksaa 1,05 euroa litra, lämpöpatterista säteilevän lämmön hinnaksi tulee 12,4 senttiä kilowattitunnilta.
Suoran sähkölämmityksen kilowattitunti on ollut viime kuukaudet nousussa. Nyt sen hinta on 15,3 senttiä. Kaukolämmön keskihinta on puolestaan 10,3 senttiä kilowattitunnilta eteläisillä omakotialueilla.
Ensiharvennuspuusta tehdyssä pilkkeessä, kevätauringossa 30 prosentin kosteuteen kuivuneessa pienpuussa on energiaa: koivu 2510, mänty 1970 ja kuusi 1930 kilowattituntia kiintokuutiossa. Varaavalla takkauunilla pilkkeestä saa lämpöenergian talteen 60 prosentin hyötysuhteella.
Tavallisen pientaloasujan on selvintä käyttää omasta metsästä korjatulle puulle vaihtoehtokustannusta, mikä on viikoittain hinnoiteltavan ensiharvennuspuun hankintahinta. Metsää omistamattomalle se on hinta, jolla puuta voi ostaa kolme- tai viisimetrisenä propsina naapurin metsätilallisen tekemästä tienvarsipinosta.
Koivun ja männyn keskimääräinen tienvarsihinta Etelä-Suomessa oli helmikuussa 31 euroa kiintokuutiolta. Kuusi on nykyisin arvokkainta kuitupuuta. Sen hinta oli 33 euroa kuutiolta. Näillä hinnoilla varaavasta takkauunista säteilevä puulämpö maksaa koivulla 2,1 senttiä, männyllä 2,6 ja kuusella 2,9 senttiä kilowattitunnilta.
Pienpuulla lämmittäminen kannattaa. Suoran sähkölämmityksen hinta on noin 7-kertainen puulämmitykseen verrattuna. Öljyperäinen lämpö on noin kuusi kertaa ja kaukolämpö noin viisi kertaa kalliimpaa kuin takkauunin puulämpö. Puulajeista edullisin lämpö saadaan edelleen koivusta. Mäntyäkin riittää, mutta kuusta ei kannata polttaa.
Tällainen laskenta edellyttää, että pienkotitaloaan asuvalla on polttopuun teon perusvarustus. Hänellä on hankittuna moottorisaha, kypärä, turvahaalarit, turvasaappaat, halkaisukirves ja autoon peräkärry. Nämä ehdot useimmissa talouksissa täyttyvät. Omalle työlleen voi laskea verottomaksi palkaksi sen eron, mikä öljy- ja puulämmityksen väliin jää.
Viime aikojen hintakehitys kertoo, että öljystä ja sähköstä saatavan lämmön samoin kuin kaukolämmön hinta on nousussa. Omakotitalon puulämpö on sen sijaan pysynyt entisellä tasollaan. Se on seuraus kuitupuun tienvarsihinnan tasaisena pysyneestä hinnasta.
Hintaeroa kasvattaa myös ilmastokamppailu. Fossiilisten polttoaineiden päästömaksu vaikuttaa jo. Se nostaa etenkin kivihiilestä peräisin olevaa kaukolämmön, mutta myös sähkön hintaa.
Puulämmitteistä omakotiaan tai maatilaansa asuvan kannattaa varautua kevään tuloon. Kevätauringossa takapihallaan polttopuuta tekevä nauttii valosta ja vaikkapa ympärillään häärivän linnuston jokapäiväisestä runsastumisesta. Mielihyvää hän saa nähdessään klapipinonsa kasvavan. Mielihyvän tuntee myös ensi talvena kukkarossaan.
VELI POHJONEN
Ylä-Satakunta. Mielipide. 28.3.2019.
Labels:
2019,
energiapuu,
hankintahinta,
Ilmastonmuutos,
kaukolämpö,
öljy,
polttoöljy,
polttopuu,
sähkö,
tienvarsihinta,
Ylä-Satakunta
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment