Rudolf Dieselin ennustus

Vuonna 1911 muuan tuntematon saksalainen koneinsinööri, Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt uudella moottorillaan. Diesel oli keksinyt ruiskuttaa moottorinsa sylinteriin kasveista puristettua öljyä. Kasviöljy oli syttynyt ja Dieselin moottori käynnistynyt.

Heti Diesel aavisti, mitä mahdollisuuksia hänen keksintönsä toisi. "Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä" Diesel ennusti.

Dieselin ennustus ei kuitenkaan toteutunut vielä hänen aikanaan. Kasviöljyn käyttö polttomoottoreissa jäi maaöljyn varjoon ja unohtui kymmeniksi vuosiksi.

1900-luvun loppupuolella Dieselin ennustusta alettiin tutkia. Sen sai aikaan huoli ympäristöstä. Fossiiliöljyn käyttö autoissa ja traktoreissa päästää ilmakehään haitallista hiilidioksidia ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Biodieselillä haitallisen hiilidioksidin päästö putoaa nollaan.

Toki kasviöljykin palaa hiilidioksidiksi, mutta se ei ole päästönä haitaksi. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen saman määrän hiilidioksidia, mitä kasviöljy palaessaan päästää. Biodieselin hiilidioksidi on kiertävää, eikä kertyvää kuten tavallisella dieselillä.

Suomen maataloudessa biodieselin valmistusta on kokeiltu eniten rypsistä. Rypsin viljely hallitaan, ja tarvittaessa se voi laajeta nopeasti. Kesällä 2019 rypsiä kasvoi meillä 14300 hehtaaria.

Hehtaarin rypsisadosta voi puristaa noin 800 litraa (tai kiloa) rypsiöljyä. Luonteva tavoite rypsin energiaviljelylle olisi maa- ja metsätalouden dieselomavaraisuus. Kevyttä dieseliä (eli kevyttä polttoöljyä) käytettiin vuonna 2017 yhteensä 1300 miljoonaa litraa maa- ja metsätalouden koneisiin ja laitteisiin. Sen korvaamiseen tarvittaisiin rypsialaa noin 1,6 miljoonaa hehtaaria. Se vastaisi 72 prosenttia koko peltoalastamme.

Osuus on melkoinen. Mutta onhan osalla peltoja tuotettu omaa energiaa ennenkin, hevosille. 1900-luvun alussa maatilojemme peltoalasta lasketaan tarvitun 30 prosenttia hevosten rehu-energialle.

Rypsin verraten heikko energiasatoisuus selittää osaltaan sen, että esimerkiksi Suomen maatalous ei lähtenyt kehittymään Dieselin ennustuksen suuntaan. Mutta tropiikin maissa, etenkin Malesiassa ja Indonesiassa bioenergian talous on kehittynyt. Kyseessä on palmuöljy ja siitä valmistettava biodiesel.

Peltometsäviljelyn periaatteella kasvatetun öljypalmun satoisuus on ylivoimainen muihin viljeltäviin öljykasveihin verrattuna. Kun rypsistä saadaan 800 kiloa öljyä hehtaarille vuodessa, öljypalmusta saadaan 3800 kiloa. Auringonkukan siemenistä on mahdollinen saada 700 kiloa ja soijapavusta 500 kiloa öljyä vuodessa hehtaarilta.

Öljypalmun viljelyä morkataan usein ympäristölle tuhoisaksi, luontaisia sademetsiä hävittäväksi toimeksi. Riittävästi eli vähintään 17 prosenttia sademetsiä tulisi suojella kaikkialla, jotta luonnon monimuotoisuus säilyy. Mutta kun tämä ehto toteutuu, Rudolf Dieselin ennustuksen tiellä voi edetä. Maatalous kehittyy köyhissä maissa, missä palmuöljyä voi viljellä.

Kunhan löydämme sopivan viljelykasvin, maatalous voi meilläkin kehittyä. Uutta, 2020-luvun biopolttonestettä tuottavaa energiaviljelyä tarvitaan.

VELI POHJONEN

Lappeenrannan Uutiset. Mielipide. 5.2.2020.