Maataloutemme pellot ovat tuottaneet energiaa ennenkin

Eu­roo­pan uni­o­nin tu­ki­maa­ta­lou­den opin mu­kai­ses­ti maa­ta­lou­den pel­lot voi­vat tuot­taa ai­no­as­taan ruo­kaa ja re­hua. Vain niil­tä pel­loil­ta voi kui­ta­ta heh­taa­ri­tu­kea.

Poik­keuk­se­na tu­ki­maa­ta­lous voi mak­saa so­pi­vil­le pel­loil­le ym­pä­ris­tö­tu­kea tai luon­non­hait­ta­kor­vaus­ta, vaik­ka ne pel­lot ei­vät var­si­nai­ses­ti tuo­ta mi­tään sa­toa.

Bi­oe­ner­gi­an tuo­tan­to pel­loil­la ei kuu­lu tu­ki­maa­ta­lou­den op­piin. Ener­gi­a­vil­je­lyä em­me ole käy­tän­nös­sä ke­hit­tä­neet nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan EU:n kau­del­lam­me.

KAIK­KIEN EU-mai­den maa­ti­lat ovat kui­ten­kin tuot­ta­neet ener­gi­aa en­nen­kin.

Sata vuot­ta sit­ten liik­ku­mi­sem­me poh­ja­si uu­siu­tu­vaan ener­gi­aan. Meil­lä ei ol­lut fos­sii­li­öl­jyl­lä käy­viä au­to­ja. Jos mei­dän täy­tyi kul­kea kä­ve­ly­mat­kaa kau­em­mak­si, me­nim­me he­vos­vau­nuil­la tai rat­sas­tim­me.

Maa­ti­loil­la ei ol­lut trak­to­rei­ta. He­vo­sil­la kyn­net­tiin, muo­kat­tiin, kor­jat­tiin, kul­je­tet­tiin.

Ener­gi­an­sa he­vo­set sai­vat pel­loil­ta hei­nä­nä tai kau­ra­na. 1900-lu­vun alus­sa esi­mer­kik­si Suo­men maa­ta­lou­den pel­to­a­las­ta las­ke­taan tar­vi­tun 30 pro­sent­tia he­vos­ten re­hu­e­ner­gi­al­le.

Se oli ai­dos­ti uu­siu­tu­vaa, ko­ti­mais­ta ener­gi­aa. Sii­tä ei tul­lut ny­kyi­sin huo­les­tut­ta­via hii­li­di­ok­si­din pääs­tö­jä.

UU­DEN su­ku­pol­ven, il­mas­to­ys­tä­väl­li­nen lii­ken­ne oli lä­hel­lä ke­hit­tyä. Vuon­na 1911 sak­sa­lai­nen ko­nein­si­nöö­ri, Ru­dolf Die­sel ker­toi ko­kees­ta, jon­ka hän oli teh­nyt kek­si­mäl­lään uu­del­la moot­to­ril­la.

Die­sel oli ruis­kut­ta­nut moot­to­rin­sa sy­lin­te­riin öl­jy­kas­veis­ta pu­ris­tet­tua öl­jyä. Kas­vi­öl­jy oli syt­ty­nyt ja Die­se­lin moot­to­ri käyn­nis­ty­nyt.

Die­sel aa­vis­ti heti, mitä mah­dol­li­suuk­sia hä­nen kek­sin­tön­sä toi­si.

”Vaik­ka kas­vi­öl­jyn käyt­tö moot­to­ris­sa­ni voi näyt­tää vie­lä tu­le­vai­suu­den unel­mal­ta, en­nus­tan va­kaas­sa us­kos­sa, et­tä tämä voi hel­pot­taa maa­ta­lou­den ke­hit­ty­mis­tä niis­sä mais­sa, jois­sa öl­jy­kas­ve­ja voi vil­jel­lä” Die­sel en­nus­ti.

DIE­SE­LIN en­nus­tus ei kui­ten­kaan to­teu­tu­nut vie­lä hä­nen ai­ka­naan.

Uu­siu­tu­van kas­vi­öl­jyn käyt­tö polt­to­moot­to­reis­sa jäi fos­sii­li­sen maa­öl­jyn var­joon. Die­se­lin en­nus­tus unoh­tui kym­me­nik­si vuo­sik­si.

1900-lu­vun lop­pu­puo­lel­la Die­se­lin aja­tus alet­tiin tut­kia. Sen sai ai­kaan huo­li ym­pä­ris­tös­tä.

Fos­sii­li­öl­jyn käyt­tö au­tois­sa ja trak­to­reis­sa pääs­tää il­ma­ke­hään hai­tal­lis­ta hii­li­di­ok­si­dia ja kiih­dyt­tää kas­vi­huo­neil­mi­ö­tä. Bi­o­die­se­lil­lä hii­li­di­ok­si­din pääs­tö pu­to­aa nol­laan.

SUO­MEN ener­gi­a­vil­je­lys­sä bi­o­die­se­lin val­mis­tus­ta on ko­keil­tu eni­ten ryp­sis­tä. Ryp­sin vil­je­ly hal­li­taan, ja tar­vit­ta­es­sa se voi laa­je­ta no­pe­as­ti. Ke­säl­lä 2019 ryp­siä kas­voi meil­lä 14300 heh­taa­ria.

Ryp­sin ver­ra­ten heik­ko ener­gi­a­sa­toi­suus joh­ti kui­ten­kin sii­hen, et­tä meil­lä ener­gi­a­vil­je­lyn ko­kei­lu ei läh­te­nyt ke­hit­ty­mään Die­se­lin en­nus­tuk­sen suun­taan. Ener­gi­a­vil­je­ly ei eden­nyt muu­al­la­kaan Eu­roo­pan uni­o­nin alu­eel­la.

Mut­ta tro­pii­kin tuo­tan­to­ta­lou­den mais­sa, eten­kin Ma­le­si­as­sa ja In­do­ne­si­as­sa ener­gi­a­vil­je­ly on ke­hit­ty­nyt.

Ky­sees­sä on vil­jel­ty öl­jy­pal­mu ja sii­tä pu­ris­tet­ta­va pal­mu­öl­jy. Pal­mu­öl­jy on tä­nään au­toi­hin ja trak­to­rei­hin val­mis­tet­ta­van bi­o­die­se­lin tär­kein läh­tö­ai­ne.

Nyt al­ku­jaan Län­si-Af­ri­kas­ta ko­toi­sin ole­va, vil­jel­ty öl­jy­pal­mu kat­taa 18 pro­sent­tia Ma­le­si­an koko maa-alas­ta. Vas­taa­vaa sa­ta­vuo­tis­ta mai­se­man muu­tos­ta on tus­kin mis­sään muus­sa maas­sa ko­et­tu ih­mis­kun­nan tuo­reem­man his­to­ri­an ai­ka­na.

KUN­HAN löy­däm­me so­pi­van ener­gi­a­vil­je­lyn kas­vin, maa­ta­lous voi­si meil­lä­kin ke­hit­tyä. Mut­ta se vaa­ti­si op­pi­muu­tok­sen EU:n tu­ki­maa­ta­lou­teen.

Ra­hal­li­nen kyn­nys aloit­taa ener­gi­a­vil­je­ly il­man tu­kia, on ta­val­li­sel­le vil­je­li­jäl­le mel­koi­nen.

Vuon­na 2019 Suo­men maa­ta­lous kuit­ta­si tu­kia kaik­ki­aan noin 1750 mil­joo­naa eu­roa.

Kun pel­to­jem­me pin­ta-alaa on 2,23 mil­joo­naa heh­taa­ria, heh­taa­ri­tu­ki oli kes­ki­mää­rin 780 eu­roa heh­taa­ril­le vuo­des­sa.

Tä­män vuo­si­tu­en puut­tu­mi­nen py­säyt­ti muun mu­as­sa vuo­sien 1992-1995 Ener­gi­a­ti­la-hank­keem­me. Ei­vät­kä maa­ti­lam­me ole sen jäl­keen käy­tän­nös­sä bi­oe­ner­gi­aa pel­loil­laan tuot­ta­neet.

MAA­TI­LO­JEN il­mas­to­ah­din­ko, li­han­syön­nin ja suo­pel­lon vil­je­lyn ko­hui­neen, al­kaa 2020-lu­vul­la ol­la jo sitä luok­kaa, et­tä uu­sia vaih­to­eh­to­ja tar­vi­taan.

Bi­oe­ner­gi­an ke­hit­tä­mi­nen EU:n tu­ki­maa­ta­lou­den osak­si on yk­si sel­lai­nen. 

Veli Poh­jo­nen

Suomenmaa. Mielipide. 19.2.2020