Lähi-Idän kriisi sekä sitä seurannut autoomme tankattavan bensiinin hinnan jatkuva nousu korostavat taas mikä merkitys omalla energialla on maan huoltovarmuudelle.
Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan energiastamme. Sitten öljyvoima aloitti nousunsa. Se ohitti puuvoiman 1964. Molemmat olivat silloin tasolla 39 prosenttia koko energian tarpeestamme.
Öljy nousi 61 prosenttiin vuonna 1973. Metsäenergia puolestaan painui alle 15 prosentin vuonna 1977.
Suuri muutos käynnistyi 1973 Lähi-Idän Jom Kippurin sodasta ja sen aiheuttamasta öljykriisistä. Kriisi huolestutti päättäjiämme. Miten takaamme energian huoltovarmuuden, jos maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn?
Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen asetti 1978 aihetta pohtivan energiametsätoimikunnan. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi.
Toimikuntaa vetämään Virolainen asetti Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikarin. Toimikunta käynnisti energiametsien tutkimuksen. Kannukseen perustettiin Energiametsäkoeasema.
Puuvoiman merkkivuodeksi tuli 2012. Puu kiri kiinni öljyn. Saimme silloin molemmista energialähteistä 24 prosenttia.
Puuvoima on vahvistanut etumatkaansa vuodesta toiseen. Vuonna 2025 saimme puusta 28 prosenttia ja öljystä 18.
Puuvoimaamme kannattaisi edelleen kehittää ulkomaisen raakaöljyn korvaajaksi. Tyyppiesimerkki on bensiinimoottoreiden hyödyntämä bioetanoli. Sen valmistus sahojen sivutuotteesta, sahanpurusta on Suomessa jo pitkään kehitetty teknologia. Bioetanolin valmistus ei kuitenkaan menneinä vuosina edennyt taloudellisesti, kun luotimme fossiiliöljyn pysyvän alati halpana.
Energiataloutemme ja huoltovarmuutemme kaipaavat nyt lisää kotimaista puuvoimaa. Sen merkitys korostui taas Lähi-Idän levottomuuden myötä. Puuvoiman jatkuvaan, mieluusti kiihtyvään nousuun tykästyisi myös alati velkaantuva kansantaloutemme.
VELI POHJONEN
Tervareitti. Mielipide. 30.7.2026
No comments:
Post a Comment