Enemmän mielihyvää metsänhoidosta

Tänään avohakkuun läpi hiihtelevä voi murehtia mitä tarkoittaa sana metsänhoito. Myös taimikonhoito mietityttää. Maahan hoidettua, saunapuun kokoista koivua voi olla suksien alla sikin sokin.

Metsänhoito kaipaa mielihyvää antavia menetelmiä. Esimerkiksi käy meillä harvinaistunut pystykarsinta.

Pystykarsinta tavoittelee oksatonta tyvitukkia, kun puu myöhemmin myydään. Kyseessä on pitkäaikainen metsänhoito. Nuorena karsitun puun voi ehkä myydä tukiksi vasta seuraava sukupolvi.

Metsälöitämme kannustettiin pystykarsintaan metsänparannuksen kaudella, 1980-luvulla. Metsäkeskus piti karsituista metsiköistä kortistoa. Metsäyhtiöt lupautuivat maksamaan kortiston perusteella tukkipuusta korotettua hintaa, kun puusto tuli aikanaan myyntiin.

1990-luvulla pystykarsinta hiipui. Talousviisaat laskivat, että pystykarsinnan tuntipalkka jää liian alhaiseksi, käyttipä laskennassa kuinka alhaista korkoprosenttia tahansa. Pystykarsintaan ei enää kannusta metsätalouden rahoituskaan, Kemera-tuki. Eikä metsäyhtiö kysele tänään puutaan myyvältä ovatko tyvestään oksattomat rungot tosiaan karsitut 50 vuotta sitten.

Heikosta katteesta huolimatta perhemetsäänsä kasvattava voisi jatkaa pystykarsintaa uudella otteella, metsänhoidon kuntourheiluna. Kun metsässään pistäytyy kävelyllä, voi kantaa mukanaan kevyttä pystykarsintasahaa. Kun joka päivä käy metsän kuntolenkillä ja poistaa samalla alaoksia tätä kiireimmin odottavilta puilta, jälkeä kyllä syntyy. Ja tämän päivän jälki lämmittää huomenna mieltä.

Kuntoilijan on muistettava pystykarsinnan kolme perussääntöä. Sahanterässä pitää olla kiinteä alaveitsi. Kun tuoretta oksaa sahaa yläpuolelta katkeamispisteeseen, oksaa on ennen katkeamista napautettava alaveitsellä niin että puun kuori ei oksan pudotessa repeä alasuuntaan.

Toiseksi, syyssumujen kostealla kaudella puita ei tule tautivaaran vuoksi karsia. Se tarkoittaa aikaa noin syyskuun alusta marraskuun loppuun.

Kolmanneksi, nuoren puun hyvän kasvun vuoksi elävää latvusta on jätettävä vähintään puolet rungon koko pituudesta. Jo kuivuneita oksia voi karsia miltä korkeudelta tahansa.

Pystykarsinta on silmälle palkitsevaa metsänhoitoa. Alaoksien vähenemä tuo metsän pohjalle valoa. Siitä pitävät myös mustikka ja puolukka.

Äänekkääseen raivaussahaan verrattuna pystykarsinta palkitsee korvaa. Kuulet koko ajan metsän äänet, tai kuulet hiljaisuuden. Kuntoilutat myös mieltäsi.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuovalle metsäpalojen kaudelle pystykarsinnalla on uusi etu. Kun oksat poistaa yli pensaspalojen liekin rajan, arvopuuston latvapalojen riski vähenee.

Pystykarsinta vaimentaa paloja sekä viljelytalouden että jatkuvan kasvatuksen metsissä. Erityisen tulenarkoja ovat jatkuvan kasvatuksen metsät, koska palavaa riittää maan tasolta tikaspuun lailla aina latvuksiin saakka. Pystykarsinnasta voi kehittyä samalla tapaa palometsänhoidon toimi kuin hakkuutähteen ja pienpuun tarkasta korjaamisesta lämpövoimaloihin.

Myös metsäpalon torjunta lämmittää mieltä. Metsäpalo lämmittäisi vain ilmastoa.

VELI POHJONEN

Ylä-Kainuu. Mielipide. 18.2.2020