Palomet­sän­hoitoa kannattaa edelleen kehittää – Trumpin harava­lau­sunnon taustalla on kova tosiasia

Suo­ma­lai­nen met­sän­hoi­to pää­si maa­il­man etu­ri­viin syk­syl­lä 2018, kun Yh­dys­val­tain pre­si­dent­ti Do­nald Trump vie­rai­li Ka­li­for­ni­an an­ka­rien met­sä­pa­lo­jen alu­eel­la.

Trump ke­hot­ti kan­sa­lai­si­aan hoi­ta­maan jat­kos­sa Ka­li­for­ni­an met­siä suo­ma­lai­sel­la, met­sä­pa­lo­ja hil­lit­se­vän met­sän­hoi­don ta­val­la. Oli­si­ko pre­si­dent­ti Trum­pin pi­tä­nyt vuo­den vaih­tees­sa vie­rail­la Aust­ra­li­an pa­lo­a­lu­eil­la­kin?

Trump käyt­ti suo­ma­lai­ses­ta pa­lo­met­sän­hoi­dos­ta sa­naa ra­king, mikä tar­koit­taa ha­ra­voi­mis­ta. Met­sien ha­ra­voi­mi­nen hu­vit­ti suo­ma­lai­sia.

Trum­pin lau­sun­non taus­tal­la oli kui­ten­kin kova to­si­a­sia. Ke­sän 2018 poik­keuk­sel­li­sen pit­kän läm­pö­kau­den ai­ka­na Suo­men hoi­de­tut met­sät ei­vät syt­ty­neet tu­leen. Ke­sän met­sä­pa­lo­ja oli sil­ti niin itä­ra­jan ta­ka­na kuin län­si­ra­jan ta­ka­na­kin.

Pa­lo­tur­val­li­ses­sa mal­lis­sa vil­je­ly­met­sää hoi­de­taan sään­nöl­li­sin har­ven­nuk­sin niin, et­tä vie­reis­ten run­ko­jen pa­lo­her­kät, kui­vat ok­sat ei­vät enää sy­lei­le toi­si­aan. Pää­o­saa Ka­li­for­ni­an met­siä ei ol­lut hoi­det­tu täl­lä pe­ri­aat­teel­la. Myös­kään pää­o­saa Aust­ra­li­an pa­lo­herk­kiä met­siä ei hoi­de­ta näin.

Toi­sek­si, pa­lo­tur­val­li­ses­sa mal­lis­sa har­ven­nus­hak­kuis­sa kor­ja­taan myy­tä­väk­si pait­si sel­lu­te­ol­li­suu­den ha­mu­a­ma run­ko­puu (kui­tu­puu), myös ny­ky­päi­vän läm­pö- sekä säh­kö­voi­ma­loi­hin me­ne­vät ok­sat ja lat­vuk­set sekä yli­mää­räi­nen pien­puu. Kor­juu­ko­neet kor­jaa­vat ja kul­jet­ta­vat ener­gi­a­puun lo­pul­ta voi­ma­laan. Siel­lä puu pa­laa hal­lit­tu­na hyö­ty­pa­lo­na, ei hol­tit­to­ma­na met­sä­pa­lo­na.

Kol­mas pa­lo­met­sän­hoi­don toi­men­pi­de on ha­vu­pui­den pys­ty­kar­sin­ta. Kun ok­sat pois­taa yli pen­sas­pa­lo­jen lie­kin ra­jan, ar­vo­puus­ton lat­va­pa­lo­jen ris­ki vä­he­nee. Pys­ty­kar­sin­ta voi ke­hit­tyä ar­vo­pui­den kan­nal­ta yh­tä tär­ke­äk­si met­sä­pa­lo­jen es­to­toi­mek­si kuin hak­kuu­täh­teen ja pien­puun tark­ka kor­jaa­mi­nen.

Vil­je­ly­met­siem­me ”ha­ra­voi­mi­nen” on osa vuon­na 2002 met­sä­ta­lou­teem­me luo­tua ri­su­pa­ket­tia. Ter­mi on pe­räi­sin sil­loi­ses­ta väit­te­lys­tä, tar­vit­sem­me­ko vii­det­tä ydin­voi­ma­laa vai em­me. Ri­su­pa­ket­ti koot­tiin uu­siu­tu­van ener­gi­an, eten­kin ener­gi­a­puun tuo­tan­non tu­ki­lu­pauk­sek­si.

Edus­kun­nan hy­väk­sy­mä ri­su­pa­ket­ti, tu­ki­ai­si­neen, vauh­dit­ti hak­kuu­täh­teen ja pien­puun kor­juu­ta ta­lous­met­sis­täm­me. Vuon­na 2018 nii­tä kor­jat­tiin yh­teen­sä 6,6 mil­joo­naa kiin­to­kuu­ti­o­ta. Kor­jat­ta­vaa met­sis­säm­me sil­ti riit­tää. Jo 1970- ja 1980-lu­ku­jen vaih­tees­sa is­tu­nut ener­gi­a­met­sä­toi­mi­kun­ta ar­vi­oi ener­gi­a­puun sil­loi­sek­si kor­juun mah­dol­li­suu­dek­si 20,4 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta.

Lu­paa­vas­ti ke­hit­ty­nyt ener­gi­a­puun kor­juu epäi­le­mät­tä pa­ran­si met­siem­me pa­lo­tur­val­li­suut­ta. Ri­su­pa­ket­ti kan­nat­tai­si muut­taa 2020-lu­vul­la pa­lo­met­sän­hoi­don pa­ke­tik­si.

Tar­vit­sem­me ki­vi­hii­len ja tur­peen kor­vaa­mi­seen yhä enem­män met­sä­e­ner­gi­aa. Hak­kuu­täh­tees­tä saam­me sitä heti sa­mas­sa suh­tees­sa kuin met­sä­te­ol­li­suu­den run­ko­puun ky­syn­tä kas­vaa. Yli­mää­räi­sen pien­puun kor­juu­seen olem­me ke­hit­tä­neet me­ne­tel­miä jo 40 vuo­den ajan.

Aust­ra­li­an met­sä­pa­lo­jen vii­me­ai­kai­set ko­ke­muk­set ja il­mas­ton muu­tok­sen en­nus­teet kan­nus­ta­vat mei­tä ke­hit­tä­mään pa­lo­met­sän­hoi­to­am­me edel­leen. Toi­miin kan­nat­tai­si ryh­tyä jo en­nen tu­le­van ke­sän mah­dol­lis­ta uut­ta hel­le­kaut­ta.

Veli Poh­jo­nen

Iijokiseutu. Kolumni. 12.2.2020