Wednesday, May 02, 2018

Kuhmon malli ja ekosellu käynnistivät muutoksen


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäpuolelle energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja hyödyntää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin. Ohjelma liittyi viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen silloiseen laskentaan.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja sellun kylkiaine ligniini.

Kansakunnan taloudessa mittavat muutokset vievät sukupolven verran. Miten ohjelman tavoitteille kävi?

Metsätaloutemme pääpaaluksi tuli talousmetsien hakkuiden lisääminen 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Markkinahakkuut nouskoot 1990-luvun alun tasolta, 44 miljoonasta kuutiosta 64 miljoonaan kuutioon. Vuonna 2017 olimme tasolla 65 miljoonaa kuutiota.

Puunjalostuksen ensimmäinen paalu oli nostaa sahaus silloisesta aallonpohjastaan 5,9 miljoonaa sahakuutiota vuodessa, yli 10 miljoonan kuution. Vuonna 2017 mänty- ja kuusisahatavaramme tuotanto oli yhteensä 12 miljoonaa kuutiota.

Sahaus tuottaa sivuvirtanaan energiaa. Esimerkiksi tuli 1992 valmistunut Kuhmon sahan ja voimalan yhdistelmä. Kuhmon malli oli ensimmäinen keskisuuri sahalaitos, joka alkoi myydä lankun ja laudan lisäksi myös sähköä ja lämpöä.

Puunjalostuksen toinen paalu oli nostaa sellun tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Vuonna 2017 olimme tasolla 7,7 miljoonaa tonnia.

Selluteollisuuden malliksi tuli Stora Enson tehdas Enon Uimaharjussa. Tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen esitteli Enossa vierailleille Joensuun metsäylioppilaille ekosellun mallin. Hän laski, että uudella tekniikalla Enon tehdas ei tarvitse ulkopuolista sähköä. Ekosellulla voi päästä sähkön tuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen.

Sattuneesta syystä Keijo Koivusen työsuhde Enon tehtaalla päättyi. Hän siirtyi Joensuun yliopiston tuntiopettajaksi ja jatkoi metsäylioppilaiden kanssa ekosellun laskentaa. Harjoitustöiden merkittävin esimerkki oli Kemijärven sellutehtaan laajentaminen kaksinkertaiseksi ja samalla sähkön tuottajaksi Enon tehtaan tavalla.

Kemijärven ekosellu esiteltiin Lapissa kesän 1994 Vuotos-soudussa. Ekosellulla uusittava sellutehdas olisi tuottanut myyntisähköä samalla teholla kuin silloin kaavailtu Vuotoksen altaan vesivoimala.

Ekosellun malli ja myyntisähkön tuotanto ovat keskeinen osa uuden ajan biotaloutta. Esimerkiksi Äänekosken vuonna 2017 valmistunut biotuotetehdas ylitti Keijo Koivusen laskelmat. Äänekoski tuottaa sähköä 240 prosentin omavaraisuudella.

Kuvio on toteutumassa myös Kemijärvellä. Sen uusi Boreal Bioref tehdas tulee tuottamaan myytävää puusähköä Äänekosken tapaan. 

Joensuun ohjelman kolmas paalu oli metsähakkeen käytön lisääminen lämmön ja sähkön tuotannossa. 1990-luvun alun vähäinen tuotanto, alle miljoonaa kiintokuutiota vuodessa nouskoon seitsemään miljoonaan kuutioon. Vuonna 2017 metsähakkeen käyttö oli 7,1 miljoonaa kuutiota.

Kuhmon malli ja ekosellu käänsivät neljännesvuosisadan aikana metsäenergian ajattelumme. Muutos energiatavoitteiseen puunjalostusohjelmaan kannatti. Ohjelman jatkaminen 2020-luvulla on edelleen ajankohtainen. Olemme sitoutuneet Euroopan unionissa pudottamaan hiilidioksidin päästöjämme merkittävästi. Puulla siihen pääsemme.

VELI POHJONEN

Koillissanomat. Kolumni. 2.5.2018

No comments: