Etiopiansinappia ja energiabambua

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta, fossiilisen öljyn osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Niinpä EU:n parlamentti asetti alkuvuodesta etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Etanoli on 1970-luvulla keksityn energiaviljelyn näkyvin tuote. Kehitystyötä tarvittiin 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn alussa Suomessakin käytiin läpi kaikki biomassakasvit, joista polttoalkoholia voisi tislata. Harkinnassa olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta kasvista. Vahvin tuottaja on USA, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.

EU on etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto on silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU hyljeksii energiaviljelyä ennustamalla, että ruoan hinta maailmalla nousee kun osa pelloista on viljelty energiakasveille.

Ennuste osuu harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Maailmanpankin inflaatiosta puhdistettu tilasto kertoo, että tonni vehnää maksoi 300 dollaria vuonna 1960 ja 214 dollaria vuoden 2018 huhtikuussa. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 250:stä 176 dollariin tonnilta.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Meillä kehitys mataa alkuvaiheessaan. Suunnittelussa pisimmällä on oululaisen Chempolis-yhtiön ideoima Sievin etanolilaitos. Se käyttää haketta, jonka raaka-aine saadaan lehtipuusta, ruokohelvestä ja oljesta. Sievin hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Askelta pidemmälle Chempolis on edennyt Intiassa, missä etanolin raaka-aineena käytetään viljeltyä ja luonnostakin kerättävää energiabambua. Sievin laitos voi käyttää Intian oppeja tulevassa tehtaassaan. Lähialueen viljelijöille on puolestaan jo kehitetty suomalainen energiabambu: suopohjille istutettava energiapaju.

Sievin laitosta hivenen kookkaampi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssä energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Etiopiansinappi on viime aikojen merkittävimpiä energiaviljelyn löytöjä. Puhtaasti siitä valmistetulla, sataprosenttisella polttoalkoholilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012. Lentokoneiden fossiilipolttoaineen korvaamistahan oli pidetty ilmastokamppailulle ongelmallisimpana.

Etiopiansinappi on sukua energiarypsille, jonka viljelyä Suomessakin tutkittiin 30 vuotta sitten. Halventunut fossiiliöljy lamautti tutkimuksen. Runsas 10 vuotta sitten sinappikasveja viljeltiin koemielessä Varsinais-Suomessa. Viljelijät puristivat siemenistä traktoreihinsa omaa dieseliä. Ajatus jäi muhimaan.

Energiaviljely olisi Suomessa lopultakin elvytettävä, nyt ilmastosyistä. Biopolttonesteen tarpeen takaavat niin jokapäiväinen autoilumme kuin alati lisääntyvä lentomatkailu.

VELI POHJONEN

Iisalmen Sanomat. Mielipide. 14.5.2018