Metsäenergialle valoa puun varjohinnan noususta

Pienikokoisen puun metsäenergia on ollut koko 2010-luvun halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin. Kuusesta sahattu suomalainen lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.

Kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin ja sille oli useampi ostaja. Puun kasvattaja saattoi kilpailuttaa sen, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö pinonsa sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Energiapuun kauppaa ohjaa talouslaskennan varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta, jotta siitä saatava energia on voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästömaksusta.

Alimmillaan energiapuun varjohinta kävi 17 eurossa kiintokuutiolta, vuoden 2016 helmikuussa. Siitä kivihiilen osuus oli 13 euroa ja päästömaksun osuus neljä euroa. Samaan aikaan sellutehtaat maksoivat puusta selvästi enemmän. Esimerkiksi mäntykuidun tienvarsihinta (hankintahinta) oli 27,6 euroa kiintokuutiolta, koko Suomessa keskimäärin. Kympin verran liian kallista pienpuuta ei voimalan kannattanut energiaksi ostaa.

Tilanne on kahdessa vuodessa muuttunut. Kivihiilen maailmanhinta on noussut tasaisesti. Hiilidioksidin päästömaksu on puolestaan viimeisen puolen vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Energiapuun varjohinta on toukokuun loppupuolella 33 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus on 23 ja päästömaksun 10 euroa. Ilmastoystävällisen voimalan kannattaa nyt ostaa halvempaa tienvarren pinopuuta kuin kalliimpaa, päästömaksulla korotettua kivihiiltä.

Mäntykuidun tienvarsihinta on aavistanut muutoksen. Vuosikausia laskettuaan se kääntyi viime vuoden lopulla hienoiseen nousuun. Toukokuussa mäntykuidusta maksettiin hankintahintaa 28,5 euroa kiintokuutiolta.

Energiapuun varjohinnan nousu on seuraus Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä halutaan lopultakin eroon. Näkyvimmin aiheesta on puhunut maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.

Suomen hallitus myötäilee jo Macronin linjaa. Aiomme luopua kivihiilestä kokonaan vuoteen 2029 mennessä.

Pariisin ilmastopuhurilla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskonut Helsingin seutu suunnittelee nyt vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen joko puusta puristetulla pelletillä tai metsähakkeella.

Kuorma-autoilla kuljetettavaa haketta pääkaupunkiseudun uudet biovoimalat tarvitsevat lähimaakunnistaan paljon. Metsämaakuntien puupelletti kulkee Helsingin seudun voimaloihin junalla.

Metsänkasvattajat koko maassa tykästyvät energiapuun varjohinnan nousuun. Kun metsäenergia lähtee liikkeelle, edessä on hakkeeksi ja pelletiksi menevän biomassan paranevat markkinat.

Veli Pohjonen

Kymen Sanomat. Lukijalta. 22.5.2018