Uusiutuvaa, komissaarit

Mosaiikkimaiset metsämme kasvavat
jatkuvasti, taimesta tukiksi

Euroopan unioniin on syntynyt uusi ilmastoväen koulukunta. Se nimeää pohjoismaisen metsähakkeen liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta painostaa jo EU:n komissaareja väittämällä, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Biotalouteen seepraperiaate - puun lisätarve edellyttää uutta ajattelua

Jalostetun rauduskoivun metsäviljelmä
Kiikalassa; kuusi syntynyt luontaisesti

Muistamme vielä takavuosien metsäkohut, pelot metsiemme häviämisestä ja ryöpytykset ympäristölle tuhoisasta tehometsätaloudesta. Tänään voi vain ihmetellä, miten yksimielisinä rakennamme uutta biotaloutta.

Metsäteollisuus, sijoittajat ja konsultit suunnittelevat uusia biotuotteen tehtaita ainakin Äänekoskelle, Kuopioon, Kajaaniin ja Kemijärvelle. Puuta tarvitaan, ja paljon.

Puusiutuvaa, komissaarit

Talous­met­siemme puu kasvaa koko ajan, uudelleen ja uudelleen

Koillismaan mänty kasvaa

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuitu­te­ol­li­suuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä.

Effect of Planting Interval and Seed Tuber Size on the Gross and Net Potato Yield

Summary. The effect of the planting density and the size of the seed tubers was studied in field experiments carried out in 4 successive years. The gross yield increased when the planting distance was decreased. An analytical solution was derived for determining the maximum net yield. The optimum planting distances for seed tubers weighing 40, 80 and 120 g were 13,0 cm, 21.8 cm and 28.0 cm respectively, the distance between the rows being 65 cm. The dependence of the optimum planting distance on different values of seed tubers was examined. When a seed tuber was estimated as being twice as expensive as a crop tuber, the optimum planting distance rose to level which was close to that used in practice.

Metsäkato tuo hädän – Suomikin voi auttaa Etiopiaa

Kuivuus, eroosio, aavikoituminen sekä niitä seuraava maaltapako ja nälänhätä ovat leimanneet itäisen Afrikan vuoristovaltiosta viime aikoina kantautuneita uutisia. Hädän tunnusmerkkejä on myös metsien häviäminen, joka on saavuttanut Etiopiassakin sellaisen vauhdin, että maa oli liitettävä mukaan alun perin keskisen ja läntisen Afrikan läpi kulkevaan Sahelin vyöhykkeeseen – alueeseen jossa kasvillisuuden kadon ja aavikoitumisen pelätään johtavan pysyvään nälänhätään.

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Biotalous tarvitsee metsän kasvatustiloja

Bioteollisuus ja joukko kansalaisiammekin on huolissaan voiko puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Huoli ei voi johtua puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotantoon noin vuonna 1960. Silloin sekä kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jo yli puoli vuosisataa metsiemme hakkuut ovat olleet kasvun alapuolella. 2010-luvun alkupuolella metsämme kasvoivat 106 ja niistä poistui keskimäärin 77 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Kehitysmaiden luonnon kolmiodraama - väestönkasvu, peltomaan tarve ja metsien häviö liittyvät erottamattomasti toisiinsa

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa väistämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan.  Peltometsäviljelystä odotetaan tuota ratkaisua.

Vielä 10,000 vuotta sitten maapallon kamaraa peittivät sankat metsät. Metsiä arvellaan kasvaneen parhaillaan 6200 miljoonalla hehtaarilla, 48 prosentilla maapallon koko maaalasta. Nykypäivään tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin.

Hieskoivusta raaka-ainetta biotaloudelle

Hieskoivu kasvaa
energiapuuta Kuusamossa

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen ja Kemijärvelle, kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin nousevasta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja.

Kiinalainen Kaidi-yhtiö tarvitsee Kemiin energiapuuta vähintään kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Lisäys on mittava, kun metsähakkeen tyyppisen energiapuun koko käyttö on vuonna 2016 Suomessa vain luokkaa seitsemän miljoonaa kuutiota.