Alati kiihtyvän kasvihuoneilmiömme torjunta ei onnistunutkaan fossiilipolttoaineiden päästömaksuilla tai muilla päästörajoituksilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee hellittämättä. Samalla maapallon vuotuinen keskilämpötila nousee.
Tarvitsemme uusia innovaatioita. Odotamme sellaista maailmanlaajuisesta maaperän hoidosta, koskien sekä pelto- että metsämaaperää.
Ihmiskunnan pellot ovat menettäneet humusta ja sen mukana hiiltä ilmakehään satoja vuosia. Tämä on nähtävissä erityisesti Afrikan köyhissä maissa.
Elävään puustoon sitoutunut hiili on tärkeä, ja sillä on ollut pitkään keskeinen rooli ilmastokamppailussamme. Mutta niin Suomen kuin koko maapallon tasolla vielä merkittävämpi on maaperän orgaaninen hiilivarasto, tyypillisesti peltojen humus.
Maaperän kokonaishumus maapallolla on kyllä teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti maaperässä on kokonaismäärältään vielä kaksi kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin ilmakehässä.
Ja verrattuna maanpäälliseen biomassaan, tyypillisesti metsiin, humuksessa on hiiltä lähes kolme kertaa enemmän.
Nopein nykypäivän ratkaisu maaperän humuksen hiilivaraston lisäämiseksi on biohiili. Se on maaperään, tyypillisesti peltoon kynnettävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi.
Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili luo maaperään pysyvän hiilen nieluvaraston.
Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta (musta multa) -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin paikallisilta intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi 450 vuotta e.Kr.
Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.
Nykyajan biohiili on nopeinta valmistaa energiapuun hakkeesta. Nopeasti uutta biohiiltä voi tehdä myös yksivuotisena viljellystä kuituhampusta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa.
Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä. Tänään biohiiltä osataan myös väkevöidä esimerkiksi kasvien ravinteilla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla.
Biohiili sopii paitsi ilmastokamppailun Suomeen, myös lämpimään tropiikkiin, etenkin Afrikan köyhiin maihin. Niissä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää.
Koko globaalille ilmastokamppailulle tulisi ottaa aivan uusi suunta. Karannut hiili palautettaisiin takaisin hiilen kehtoon, maaperään.
Peltomaidemme humuksen hoitoa tulisi pikaisesti kehittää ilmastopäästöjen kuohuttamassa Suomessa. Jospa biohiili kehittäisi meidät samalla uudeksi mustan mullan maaksi.
Veli Pohjonen
Orimattilan Sanomat. Mielipide. 15.4.2025